[RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

Keskustelut roolipeleistä ja pelatuista peleistä

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 27 Maalis 2012, 20:57

Kavereita hoidetaan ja skelppareita lahdataan, kun koko päivä humpataan. HnHHN drn DRN DRN!
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 28 Maalis 2012, 15:34

Koko päivä vapaana, aamusta olis jo kiva aloittaa niin olis tuota enerkiaa.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 28 Maalis 2012, 22:06

Vastaan tänne yleiset keskustelut alueelle juhanille kun tänne tuo ressaus keskustelu oikeestaan kuuluisi tänne ;)

Katsotaan nyt ens pelikertaan että miten toimitte, mutta perjaatteessa saattaisitte saada kyllä molemmat hahmot ylös jos niin haluaisitte.
Toinen on ainakin mahdollista nostattaa seuraavalla pelikerralla. Pappi tuohon toimitukseen löytyy "melko" läheltä, mutta katsotaan nyt miten
Sturm ja Rhaegos onnistuvat tilanteen hoitamaan.

Kelpaako porukalle jos alotetaan tuossa 10am? Heiskalla siis oltais pelaamassa, Atte jos viitsii tarkistaa että voidaan pelata niin mucho hyvä.
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 29 Maalis 2012, 11:51

10am käy hyvin! Aiheiden sekoittumisen ja häilyvän rajan (mikä viesti kuuluu minnekin) takia ehdotin aikoinaan ketjujen yhdistämistä :P Kirjotin tonne, koska samassa ketjussa oli viestejä (ainakin mun ensimmäinen) nostatuksiin liittyen! Ja meillä on kovin vähän viestejä yhteensäkin, joten jos käytössä olis vaan yks topic niin se ei kuitenkaan olis hukkumassa viestitulvaan. Mummielestä Yleinen keskustelu vois olla lähinnä aikatauluja varten. Tykkääkö Pj, että varsinainen palaute on kuitenki erillään? Se toimii niinkin :)
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 29 Maalis 2012, 13:57

Juhani A kirjoitti:10am käy hyvin! Aiheiden sekoittumisen ja häilyvän rajan (mikä viesti kuuluu minnekin) takia ehdotin aikoinaan ketjujen yhdistämistä :P Kirjotin tonne, koska samassa ketjussa oli viestejä (ainakin mun ensimmäinen) nostatuksiin liittyen! Ja meillä on kovin vähän viestejä yhteensäkin, joten jos käytössä olis vaan yks topic niin se ei kuitenkaan olis hukkumassa viestitulvaan. Mummielestä Yleinen keskustelu vois olla lähinnä aikatauluja varten. Tykkääkö Pj, että varsinainen palaute on kuitenki erillään? Se toimii niinkin :)


Mieluiten, helppo selata kommenttia pelikerroista ketjua kun kaikki muu shaiba on täällä ;)
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 30 Maalis 2012, 15:39

Stana, tällä näkymin aamupeli olis vähän heikkoa kun pitäis käydä Vahdossa sukuloimassa. Ei iltapeli olis mahdollinen? Vai miten sopii esim Pyry ja Atte jotka ovat hetken olleet hissukseen :D
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 454
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 30 Maalis 2012, 17:10

Miksalvarez kirjoitti:Stana, tällä näkymin aamupeli olis vähän heikkoa kun pitäis käydä Vahdossa sukuloimassa. Ei iltapeli olis mahdollinen? Vai miten sopii esim Pyry ja Atte jotka ovat hetken olleet hissukseen :D


Ongelmaa tälle en itse näe, saanpahan valmistautua aamun. Mihin aikaa luulisit olevasi vapaa?

Atte ja pyry comment pls
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 30 Maalis 2012, 22:49

Ja nyt, kolmannen episodin korkkaamisen kunniaksi:


Eliel Nemez
CG male half-elf ranger, sohei & inquisitor of Calistria

When the Goddess dances across the Heavens, Shes so bright, like an arch of Light. They couldnt dream of denying Her will tonight... The righteous will stand and the wicked are banished from Her land!
- an extract of a worship hymn to the Goddess of Life by the far northern elf clan


P o h j o i s e n _ h a l t i a t

Kolme tuhatta vuotta sitten pohjoisessa Golarionissa Ewynkraalgardin haltiakaupunki Linnormi Kuninkaiden maassa joutui varjojen maailmantasolta valuvan negatiivisen, elämää korruptoivan voiman vyöryn alle. Monen hyökkäyksen alaisen kuukauden aikana useita prosentteja väestöstä joutui epäkuoleman uhriksi eikä kansalla ollut omasta takaa keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Suuret liikahdukset maailmantasojen tasapainossa huomattiin kuitenkin jo tuolloin materiaalisen todellisuuden ulkopuolella tarkasti. Maailmankaikkeudellisesti valveutuneet Elysiumin azatat olivat pitkään olleet viehättyneitä tavasta, jolla pohjoisen haltiat viettivät elämäänsä nauttien, välittäen ja rakastaen. Muutamat heistä jättivät kotinsa ja lähtivät ristiretkelle Golarioniin tarkoituksenaan tuhota Gardin kirous ja vapauttaa kansa samaan iloon, jota heidän sydämensä vapaina pamppailivat.
Iskujoukko toimi täydellisen tehokkaasti, vaikka kahdeksasta vapauttajasta vain kolme jäi henkiin. Nämä lähestyivät haltioita Elämän Jumalattaren lähettiläinä ja solmivat kestävän ystävyyssuhteen yllättyneen kiitollisiin haltioihin. Tämän lisäksi he halusivat muodostaa jotain konkreettista humanoideiksi poikkeuksellisen hyvään taipuviin kuolevaisiin ja palkita näiden lukemattomia sukupolvia kestäneen oikeellisen elämän luonnollisen toteuttamisen. Haltiat olivat hyvillään voimakkaiden ja ystävällisten olentojen tarjoamasta liittolaisuudesta, ja ottivat Siunaukset vastaan. Niiden myötä Ewynkraalgardista tuli entistäkin suljetumpi, asukkailleen turvallisempi. Kansaa repineiden kauhujen ja ulkopuolisen avun onnistumisen yhdistämä kaupunki olisi hengellisen tiiveytensä vuoksi näyttänyt ohikulkijan silmään enemmän kultistiklaanilta kuin kaupungilta.
Yksi azatoista antoi tiedon Elämän Jumalattaresta, joka väsymättä taistelee elämää rakastavien uskoviensa edessä. Toinen muodosti lihallisen liiton haltianaisen kanssa. Azataveri, jonka myötä myös jotkin ylimaalliset ominaisuudet, olisi nyt aina osa klaania ja sen suojana. Kolmas, ainoa naispuolinen azatasankareista, lahjoitti siivestään sulan valaisemaan uskovien polkua pimeän koitteessa. Haltiaklaanin ensimmäinen puolitaivaallisten jälkeläisten äiti oli Eufrat. Klaaniin on syntynyt sittemmin useita aasimareja, jokainen nimetty taivaan kosketuksen saaneen kantaäitinsä mukaan.

Varjot ryöstivät azatan sulan 8 vuotta sitten. 2 vuotta sitten reliikin vakoilusuojaus oli hetkellisesti madaltunut ja klaanin viisaimpien pappien oikea-aikaisilla loitsuilla selvitettiin, että sulka on Golarionissa jollakin voimakkaalla varjolla tai epäkuolleella antisankarilla. Siivekkäiden komissio on klaanin kyvykkäimpien Eufratin sukuhaaraan kuuluvien nuorten calistraattien aktiivinen hajautettu iskuryhmä, jolle on luotettu Valon reliikin löytäminen. Eliel ja kolme muuta tekevät sooloagenttien työtä Ustalavissa, neljä vastaavaa Irrisenissä, neljä Nidalissa. Jokaiseen valtioon lähetetyistä siivekkäistä yksi on aasimar.


I s ä t

Surmaamalla Belimariuksen Nemez joutui punaiseen valokeilaan. Oikeuden valkea tuli, jolla Isät olivat kauan ruoskineet vihollisiaan, alkoi savuttaa. Nemez oli tuttu nimi monen korvaan jo ennestään ja näiden erityisesti liikkuvuudestaan tunnettujen samoojien pelättiin toisinaan olevan juuri siellä missä heitä vähiten toivottiin. Kateuden riimuruhtinaan tappaminen oli saavutus, joka paitsi keräsi huomiota myös uusilta tahoilta, sai hänen kaltaiset varpailleen; pahuuden ajamat loitsijat kokivat samoojat liian suurena uhkana ja ryhtyivät vastaamaan tuleen. Monen noidan liikaa oppinut oppipoika ja kokenut mestari oli otettu maailmasta Nemezin kädellä ja selvää oli, etteivät valkeat liekit sammuisi ennen Nemezin sammumista.
Koskaan ei oltu Nemez-samoojan elämää päätetty vähällä eivätkä noidatkaan tähän muutosta tehneet. Kaksi kuoli, Isinä vaalitut, muuten Nemez on saanut rakentaa sukuaan rauhassa. Se on kuitenkin erillään: veljistä suurin osa majailee Golarionin ulkopuolella ja niin pieninkin riski yhdenkään menettämisestä on minimoitava. Siksi Eliel, puolihaltia Kar-Thon Ro Nemezin ja siunatun klaanin Leyaon poika naamioitui Sturmbrandr Reginsteinniksi. Pohjoisen miehelle tavanomainen, hankalasti muistettava nimi on hänen yksinkertainen identiteettisuojansa, jottei reliikin etsinnän aikaansaaman myllerryksen pioneereista muistettaisi Nemezin nimeä niin kauan, kun se voisi hankaloittaa sulan löytämistä tai vaarantaa Siivekkäitä. Eliel jatkaa isiensä työtä noidanmetsästäjänä, vaikka nyt elettävät ajat edellyttävät kaikkien voimavarojen keskittämistä klaanille elintärkeään reliikkiin.


S i i v e k k ä ä t

Komissioon valitut 12 lähtivät klaanin luota yhtä matkaa itään kohti Kalsgardia. Pääkaupungissa joukosta erkanivat Nidalin agentit, jotka matkasivat ratsain Celwynvianiin luotettavan matkustustaikuuden toivossa. Muut jatkoivat lautalla puuduttavan matkan edelleen itään, lähelle Whitethronea. Irriseniin jäävät vaihtoivat siellä viimeiset rohkaisun sanat Ustalaviin lähetettyjen kanssa. Nämä neljä nuoren elämän intohimoa huokuvaa Jumalattaren lähettilästä - 1 aasimarnainen, 1 puolihaltiamies, 1 haltianainen ja 1 haltiamies - ratsastivat pitkään kaakkoon kohti Kodar-vuoria, kunnes maasto kävi ratsuille mahdottomaksi ja edessä oli vaarallinen, viikkojen ylitys jalan.
Kun he viimein saapuivat Wyvernstingiin, oli muutaman päivän täydellinen lepo luonnollisesti enemmän kuin tervetullutta. Aikaa riitti varusteiden kunnostamiseen ja tutkimiseen. Verratessaan omia karttapiirustuksiaan paikallisiin vastaaviin, he huomasivat, että olivat epäonnekseen turhaan jättäneet ratsunsa Kodarin tuolle puolen, sillä niille vuoriston kiertäminen paikallisten karttojen näyttämän Hammasvuorten länsipuolisen laakson kautta ei olisi ollut suurikaan koitos. Ryhmän varat kuluivat muutamaa lanttia lukuun ottamatta kuntoutumiseen, haarniskojen korjaamiseen ja uusiin ratsuihin, joiden kanssa seikkailijat olivat valmiita jatkamaan Tamrivenaan suhteellisen nopeasti.
Örkkipartioiden ja parin öisen varjon hidastama etappi ja samalla puolet pohjoisesta Golarionista lävistänyt selviytymiskamppailu päättyi Tamrivenan edustalle 5 kuukautta sen jälkeen, kun klaanin ylipappi oli antanut komissiolle viimeisen siunauksensa. Ryhmä pysyi yhdessä vielä viikon, jonka aikana sovittiin tarkemmasta tehtävä- ja aluejaosta. Pian tuli hetki, jolloin heidän oli jälleen hajaannuttava; haltiat lähtivät Ardisiin, Eliel Nemez ja Eufrat Valkoinen Kuu etelään kohti Kauhuhuipun linnaketta.
Eliel ja Eufrat kulkivat Nälkäisten vuorten väliin jäävän suuren solan läpi vuoriston eteläpäähän lähelle Polkujoen pohjoisrantaa. Kauhuhuipun ja läheisten vuorten lomitse matkustaminen ei ollut miellyttävä kokemus ja pari oli moneen otteeseen onnellinen yhdessäolostaan. Kauniin sateisen päivän päätteeksi he ylittivät Polkujoen ja yöpyivät Caliphaksen puoleisella rannalla. Aamulla ennen hyvästelyä he lupasivat tavata Caliphaksessa lähikuukausina. Eufrat ratsasti joen päävirtaa myötäillen Caliphasia kohti. Eliel jatkoi koilliseen seuraten joen Ustalavin sisämaahan kurottavaa haaraa. Maasto muuttui hitaasti karummaksi ja ennen ylängölle nousemista Eliel oikaisi reittiään itään Encarthanin pohjoisimman lahdenpohjukan suuntaan.


S i n n e _ j a _ T a k a i s i n

Olin ratsastanut 50 mailia joenhaaralta, kun näin parin tuhannen jalan päässä muuten laakeasta ja kuivasta maastosta selkeästi erottuvan metsäisen niityn. Vehreikkö oli suoraan reitillä, joten minulla ei ollut syytä kieltäytyä uteliaisuudeltani ja käydä ihmettelemässä paikkaa tarkemmin. Jätin ratsuni pensaikon suojaan hyräillen lähtiessäni rukousta mielen ja kehon nopeudesta. Puusto ei tihentynyt, vaikka valo alkoi heiketä - kuin aamusta asti kirkas taivas olisi menettänyt värinsä. Jatkoin. Ulkopuolelta kooltaan vaatimattomalta näyttänyt metsikkö avautui edessäni nyt suurena aukiona. Kevyt usva esti näkemästä toiselle laidalle ja tähystäessäni kuulin sisälläni kuiskaavia ääniä. Ei puhetta eikä edes sanoja, joista olisi voinut saada selvää, enemmänkin kuin satunnaisesti tuulenpyörteiksi kerääntyvä usva olisi huokaillut suoraan sisääni.
Tohdin ottaa vain joitakin harkittuja askelia. Montaa en tarvinnutkaan, sillä pian sumussa näkyi muutaman kymmenen metrin päässä heikosti hohtava hahmo ja lähellä tätä ympäristöäänkin tummempi varjo. Tarkemmin katsottuani tunnistin valkeamman hahmon enkeliksi. Tämä oli polvillaan ja vaikkei kasvoja voinut erottaa vielä, tunsin sen olevan murheellinen ja tuskissaan. En rohjennut lähestyä enää paria tarkasti aseteltua askelta enempää, mutta tilanteesta sai koko ajan paremmin selvää, sillä mitä enemmän yksityiskohtia tunnistin, sitä nopeammin usva tuntui katoavan.
Enkeli oli pahoin haavoittunut ja saattoi tuskin enää edes puhua. Veren peittämien siipien suojasta näkyi kalvennut iho. Lähellä enkeliä seisoi valtava vampyyri, kuin epäelämän ruumiillistuma, voitonriemuinen ilme julmilla kasvoillaan. Suunnaton raivo sisälläni puhkesi. Pienen puhdassieluisen olennon ilmestymisen vuoksi enkelin vaistot kirkastuivat ja tämä huomasi haltianpoikasen ennen vampyyria. Ennen kuin ehdin kiihtymykseltäni tai hämmennykseltäni tehdä mitään, taivaan oma nosti kätensä viimeisen kerran ja pudotti huuliltaan armolliset sanat: Sinulle on tehtävää, siunattu. Silmieni sumetessa kuulin viiltävän huudon; olin varma, että vampyyri oli vienyt enkelin hengen. En enää ehtinyt tuntea raivoa, kun vain muutamia sekunteja tahdottoman silmieni ummistamisen jälkeen tunsin olevani kuin toisessa ulottuvuudessa matkaten suurella nopeudella.

Vaikka olin siirtynyt todellisuudesta toiseen vasta äsken, tuntui kuin osa minusta olisi ollut täällä koko tähänastisen elämäni. Ympärilläni näin pelkkää mustaa ja satunnaisia valon välähdyksiä, jotka kukin valaisivat hetken paljastaen muistojen tapaisia tapahtumia, jotka tuntuivat tutuilta, mutta joita en tunnistanut koskaan eläneeni. Matkustin jonkin turvallisen ja voimakkaan sylissä - kuin suojassa ympäröivältä epävarmuudelta. Huomasin, kuinka saatoin hallita osaa paikkaa täyttävästä kaaoksesta ja muuttaa sitä ympäröivän olemuksen avulla. Tämä tulkkasi suojatilleen todellisuuden käytöstä antaen ohuen raapaisun ymmärrystä muuten musertavasta sekavuudesta. Kohta saavuimme pimeän, loputtomalta näyttävän käytävän päähän. Käytävän molemmilla seinustoilla oli rivistöittäin ovia, joiden osittain aukinaisista aukoista näkyi hohdetta harmaan eri sävyissä. Kulkiessamme käytävää lähestymämme ovet sulkeutuivat nopeasti. Jokaisella vaimealla oven kolahduksella tulin määrätietoisemmaksi tulevaisuuden suhteen. Kun käytävän pää alkoi viimein häämöttää, viimeisten ovien jälkeinen matka sinne näytti parilta askeleelta, mutta niiden sulkeuduttua maisema laajeni ja laakeus enteili väsyttävää erämaavaellusta toisella puolella näkyvälle, puoleensavetävälle monumentille. Maasto, jossa nyt kuljimme, muistutti tundraa. Tunnistamattomat olennot, jotka liikkuivat lähistöllä tai lensivät tummassa korkeudessa, pakenivat tieltäni ja halvaantuivat sivustoille kuin jäätyneeseen tuleen valettuina ohittaessani ne. Horisontissa alati kasvanut rakennelma levittyi lopulta edessäni kolossaalisena porttina, jonka tuolla puolen näkyi levotonta energiaa purskahteleva avaruus. Portin edessä tunsin samaan aikaan kestämätöntä epätoivoa, kauhua ja nuoren sielun ylitsepursuavaa intoa, kuin uuden seikkailun koittaessa. Minä sylissään olemus törmäsi voimalla porttiin. Tunsin kehoani ympäröineen turvallisen voiman hellittävän otteensa ja pudottavan minut avatuilta käsiltään seuraavaan pimeyteen.
Heräsin ja olin yksin, mutta vakaammassa paikassa kuin aiemmin. Tämän maailman luonnoton hiljaisuus sai äskeisen etapin vaikuttamaan meluisalta. Huomasin heränneeni teiden risteykseen pystytetyn tienviitan vierestä. Nousin katsoakseni viittaa ja kun katsoin, sen tuhansilta näyttävistä kylteistä putosi monia. Katsoin välillä muualle ja kun taas käänsin katseeni viittaan, lukuisia ja taas lukuisia viittoja lakastui, kuin suuren puun lehdet särkyen maahan. Tämä toistui joitakin kertoja, kunnes katsoessani viittaan kerran lisää, siinä riippui enää yksi osoitin, joka näytti tietä ylöspäin. Täynnä ristiriitaisia tuntemuksia lähdin hetken epäröityäni tuhannen tien viitan osoittamaan suuntaan jalkaisin. Viitan kuihduttua mieleeni valui silti samankaltaisia ajatuksia kuin varjoisella sulkeutuvien ovien käytävällä - varmuutta tulevaisuudesta. Niin monien valintojen ja elämänpolkujen, jotka eivät koskaan mahdollisuuksia olleetkaan, kadotessa lukkojen taakse tai kuolevan maahan, luottamus viimeiseen ja ainoaan tiehen voimistuu - se vie sinne, minne minä kuulun.
Kulkiessani polkua tunsin kulkevani kohti kotia. Epävarmuus ja pelko loittonivat askel askeleelta. Kasvava toiveikkuus sai lopulta juoksemaan. Polku loiveni ja hidastin vauhtia nähtyäni tieni johtavan kallioiselle harjanteelle matalaan rakennukseen. Lähestyessäni sitä pelko sisälläni kasvoi. Nyt se ei kuitenkaan kummunnut epävarmuudesta; tunsin olevani astumassa kaikkein pyhimpään - Jumalattaren temppeliin. Sisälläni tiesin tämän, mutta mieleni ei ottanut uskoakseen vielä rakennuksen ulkopuolella. Kuljin kevyttä vaaleaa valoa hohtavan oviaukon läpi massiiviseen halliin, jonka seinustoja verhosi hämärä ja jonka lattialla kiemurteli levottoman sumun juovia. Astuttuani temppeliin lävitseni kulki puhdistava tuuli, kuin suuri vasara, joka iski suoraan ylhäältä murskaten maahan kohteensa kantaman maallisten epätäydellisyyksien alasimen. Särjetyn kuoren alta vapautuneella viisaudella pystyin keskittymään täydellisesti itseeni ja tähän pyhättöön. Temppelisalissa oli harvakseltaan jalustettuja kastealtaita, joiden ympärillä kivisessä lattiassa sumun joukosta loisti eri kielillä, riimuilla ja kuvioilla kirjoitettuja renkaita. Altaiden pohjat olivat nesteen peitossa muutaman sentin syvyydeltä. En ymmärtänyt altaiden tarkoitusta tai kirjoitusten sisältöä, mutta ymmärsin ymmärryksen puutteeni johtuvan siitä, etteivät ne olleet minua varten. Salin vastakkaisella puolella loivasti nousevat portaat näyttivät käynniltä eteenpäin. Ylimmät portaat olivat kuurassa, kuten koko seuraava tasanne. Raikastava kylmä valui portaita vastapäätä olevasta avoimesta, huurteisesta holvikaaren reunustamasta oviaukosta. Sen edessä seistessäni mieleen tulvi muistoja lapsuuteni tärkeimmistä paikoista kotimaani tundralla ja parhaista hetkistä ystävieni kanssa. Kaikki niin kirkkaana. Tiesin olevani aivan elämäni suurimman hengellisen löydön äärellä ja astuin muistojen täyttämään halliin. Jos mieli oli kirkas temppelin aiemmissa osissa, siitä tuli nyt kristallinen. Varjoisille seinustoille heijastui itseni ja läheisteni kokemia tapahtumia, joiden tarkoituksesta ymmärsin enemmän kuin ennen. Kiitollisuus tulvi mielessäni, sillä tiesin viimeaikaisten tapahtumien olevan merkityksellisiä tämän kokemuksen saavuttamiseksi ja että tämä oli tarkoitettu minulle nähtäväksi. Täällä ei ollut kattoa; ylhäällä tähtitaivas esitteli kauneuttaan. Löysin lisää kastealtaita syvemmältä hallista - myös omani. Se oli ympäröity muinaisilla Pohjois-Golarionissa käytetyillä riimuilla ja taivaallisen kielen kirjoituksella. Tiesin jokaisen merkin merkityksen ja sain osin päällekkäisistä litanioista ymmärrettävät kokonaisuudet. Meripihkanhohtoinen vanha riimukirjoitus sanoi: He who fights with monsters might take care lest he thereby become a monster And if you gaze for long into an abyss, the abyss gazes also into you. Taivaallinen kirjoitus oli valkoinen: Only the living know Victory.
Luettuani tekstit huoneen valaistus hämärtyi entisestään ja ilma alkoi väreillä voimakkaasti. Hetken luulin aistieni sumentuneen, kunnes äkkinäinen purskahdus valoa kylvetti koko salia. Sen lähde oli keskellä huonetta. Silmieni selvittyä sokaistumisesta näin valontuojan piirteitä. Kauniit haltian muodot ja auringonpalavaa hehkua säteilevät silmät salpasivat hengitykseni. Lumoutuessani koin pelkoa, johon mitään, mitä olin aiemmin kokenut, olisi saattanut verrata ja jollaista en enää koskaan voisi kokea. Tiesin, että jollei seuralaiseni olisi halunnut minun elävän, en olisi elänyt. Hahmo lähestyi hitaasti ja yritin perääntyä. En kuitenkaan saanut sormeanikaan liikahtamaan. Ilmestyjä oli nyt alle viiden metrin päässä ja sanoi: Omani. Kaikuva sana ei tullut ahneudesta tai omistamisen tarpeesta, siitä välittyi rauhallisuus ja välittäminen, mikä sai shokkini laantumaan. Sanan lausuttuaan olentoa ympäröivä sokaiseva loiste tasaantui ja näin edessäni ihmeen. Ohuen ohueen valkoiseen kaapuun pukeutunut, käsiinsä verenpunaiset liinat kietonut haltianainen ojensi kätensä kohti omaansa. Kyynelehtien astuin lähemmäs toteuttaakseni Jumalattareni toiveen; antaa pyhyyden puhdistaa minut. Kun kosketin Calistrian kättä, jumalallinen olemus suli kehooni. Ennenkokematon viisaus aiheutti kasvonsa taivasta kohti nostaneelle kuolevaiselle ilmestyksen tämän- ja tuonpuoleisten totuuksista.
Räpäytin vain silmiäni, katsoin hetken muualle, ja sukupolvia kokonaisista kansakunnista kuoli heidän kaupunkiensa sortuessa ja pimeyden vallatessa uskottomat Valon tuojan kääntäessä katseensa heistä. Kuulin sanovani: sulkekoon kuolema pettäjäin suut. Anteeksiantamus ei ole heille, jotka elämää tahallaan turmelevat tai vääristävät, eivätkä kunnioita sen korvaamattomuutta. Kävellessäni arktisen meren rantavedessä pohjoistuulen siivittämänä kuulin ylhäältä ukkosenvahvan äänen: Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä. Jos rakkaus loppuu niin loppuu kaikki - ei kujan päässä näy valoa, johon matkaisit kuin kotiin. Ja kaiken, minkä kykenet, se tee kuin se olisi viimeinen tekosi katoavan valon maailmassa.

Eliel tunsi hennon kylmän kosketuksen poskellaan. Avatessaan silmänsä hän kuuli vieressään istuvan hahmon kuiskaavan: viimein. Selvitettyään päätään hetken Eliel tunnisti puhtaanvalkoisten hiusten alta kasvot, joiden näkeminen oli nyt enemmän kuin saattoi toivoa. Eufrat kertoi heidän olevan Caliphasissa Calistrian temppelissä. Palvelustyttö sanoi löytäneensä sinut kaksi päivää sitten alkuillasta temppelin sisäpihalta tajuttomana, mutta ehjänä. Temppelin rohtoparantajan mielestä kaikki ei ollut kunnossa; sydämesi pumppasi niin hidasta pulssia, ettei siitä hänen mukaansa olisi pitänyt pystyä toipumaan Eufrat oli tullut Caliphasiin seuraavana aamuna Elielin ilmestymisen jälkeen ja hakeutunut ensitöikseen temppelin suojiin.


C a l i p h a s

Seuraavat kaksi viikkoa kuluivat kaupunkiin tutustuessa ja Elielissä heränneeseen taikuuteen totuttautuessa. Molemmat yrittivät kalastaa huhuja liittyen paikallisiin mysteereihin, hirviöihin tai muihin kummallisuuksiin, mutta nämä osoittautuivat harvinaisiksi puheenaiheiksi tavallisen väen keskuudessa. Oli syynä yksinkertainen tietämättömyys tai tietoinen vaikeneminen epämiellyttävistä asioista, kyläläisten vaivaamista tuottoisammalta metodilta vihjeiden hankkimiseksi vaikutti paikallisen kirjallisuuden tutkiminen ja oppineiden puoleen kääntyminen. Siivekkäät tarvitsivat jonkun tai jonkin lähteen, jonka avulla aloittaa reliikin metsästys.
Jo vajaassa viikossa Eufrat ja Eliel olivat kaivaneet käsiinsä, suurelta osin temppelin tarjoamien opusten sivuilta, useampia henkilöitä, joilla olisi saattanut olla potentiaalista tietoa. He saivat myös merkittävän kosketuspinnan Ustalavin kansantarustoon, jonka kattamien tarinoiden ja sepustusten taustalla olisi erään tutkijan mukaan saattanut hyvinkin olla totuuden hiveniä. Tämä alusta asti hämmentävän auttamishaluinen asiantuntija, tai paremminkin asioidentuntija, Petros Lorrimor oli tullut omien sanojensa mukaan länsi-ustalavilaisesta Ravengrosta pääkaupunkiin hankkiakseen materiaaleja työhönsä liittyviin kokeisiin. Lorrimorin nimi ei ollut tullut vastaan koskaan ennen kuin Eliel tapasi tämän kasvotusten kaupungin satamassa.

Kolea ilta oli auringonlaskun jälkeen vaihtunut synkäksi alkuyöksi tummien pilvien kääriessä puolikuun syliinsä ja ahmiessa säälimättä lähes kaiken valon itseensä. Eliel kulki Caliphaksen katuja nauttien hiljaisuudesta, joka juottoloiden lähistöjä lukuun ottamatta hallitsi maisemaa. Ne harvat yksittäiset äänet ja vastaantulijat, jotka nuoren puolihaltian ohella ainoina täyttivät kivilaatoitettua ympäristöä, saattoi kuulla ja nähdä tarkasti. Äänettömyyden tarjoama mahdollisuus keskittyä asiaan kerrallaan toi turvaa ja sai Elielin tuntemaan olonsa varmaksi. Kaupungin ainoa valaistu alue oli satama yksi Encarthanin hallitsevista kauppatukikohdista. Lähestyessään tätä päivällä vilkasta, yöllä tavallisesti vartioitua rahtialusten yösijaa Eliel näki paikalla liikkuvan tavanomaista useampia hahmoja. Vartioiksi liian sähäkkäliikkeiset hahmot oli valvottavaksi tarkoitetulle alueelle jotain liian epätavallista ohitettavaksi olankohautuksella. Satamatorin laitamat laatikkokasoineen olivat helppoa hiipimisympäristöä ja niiden suojasta Eliel sai lähikuvan tapahtumasta. Tilanteen osapuolten roolit kävivät pian selville, kun neljä korstoa ottivat pariminuuttisen sanailun jälkeen vihamielistä kontaktia vanhempaan, vaikkakin pätevän oloiseen ihmismieheen. Vaikka se olisi saattanut olla kohtalokkaan varomaton ratkaisu, Eliel päätti kauaa harkitsematta astua esiin, sillä vähiten hän halusi todistaa verenvuodatusta toimettomana sivustaseuraajana.
Yksi oletetuista bandiiteista oli maassa poskellaan ennen kuin muut ehtivät edes huomaamaan yllättäjää. Roistot luottivat selvästi taidon sijasta massaan ja ylivoimaan, eikä kestänyt montaa kymmentä sekuntia, kun loputkin heistä oli levällään pitkin satamalaiturin kosteaa puupintaa. Hetken tasattuaan hengitystään keski-ikäinen mies esittäytyi Lorrimoriksi ja kiitti oikea-aikaisesta saapumisesta. Lorrimor tiesi nyt tulleensa huijatuksi aiemmin päivällä, kun hänen noudettavikseen tarkoitettujen kalliiden työvälineiden kerrottiin tulevan myöhäisemmällä aluksella. Elielin viillettyä kolkattujen roistojen käsivarsiin varoituksen: Seuraa ja kuole. he siirtyivät pois valaistulta alueelta. Tilatut tuotteet löytyivät ilmeisen lahjottujen vartioiden hylkäämästä vartiohytistä. Lorrimor kertoi tilanteeseen johtaneista viimeaikaisista tapahtumista. Viimepäivien hämärät yhteydenotot, tämäniltainen päällekarkaus ja ainoan haarniskoidun roiston taskusta löytynyt aikatauluja ja ohjeita anastettujen tavaroiden välittämisestä sisältänyt paperi viittasivat siihen, että Lorrimor oli kaupunkiin saavuttuaan herättänyt jonkin amatööririkollisjärjestön kiinnostuksen varakkaana ulkopaikkakuntalaisena ja joutunut kohteeksi. Hän sanoi haluavansa pian paluumatkalle kohti Ravengrota. Saatuaan tilauksensa lopulta ilmaiseksi hänellä riitti rahaa turvallisen matkan varmistamiseen ja luotettavan turvamiehistön palkkaamiseen uusien tyhmänrohkeiden ryöstämisyritysten varalta. Ennen teiden erkanemista keskustelu johti kummallekin mieluiseen aiheeseen. Petroksella vaikutti olevan uskomattoman laaja tietämys erityisesti Ustalaviin liittyvistä asioista. Hän lupasi tarjota auttajalleen majoituksen ja lisää tietoa, mistä tämä ikinä halusikaan, jos joskus matkustaisi hänen kotiseudullaan. Eliel palasi temppelille kertoakseen hyvät uutiset Eufratille. Luotettava Caliphasin ulkopuolinen kontakti ja vieläpä kattava tiedonlähde saattaisi osoittautua arvokkaaksi myöhemmässä vaiheessa.

Temppeli tuntui ensimmäisen kuukauden jälkeen edelleen turvalliselta ja Eufrat hankkiutui sille töihin saadakseen pysyvän asuinpaikan ja tukikohdan tulevalle tutkimukselle. Tuntemattomien viihdyttämisen sijaan hän sai taidoilleen täydellisesti sopivan työn sabotoijana ja harhauttajana; pääasiallisena kohteenaan Vauntilin kaupungin hämäräperäisten toimitusten isännöijänä tunnettu Calistrian kirkko ja tämän yhteistyökumppani, paikallinen Zon-Kuthoniittien yhteisö. Kilpailu uskonhaarojen välillä on ollut yleistä niin kauan, kuin vanhimmat papit muistavat ja johtaa usein raakoihin ratkaisuihin uskoa saastuttavien kerettiläisten kitkemiseksi. Eliel alkoi keskittyä kenttätyöhön tukenaan Eufratin tekemä taustaselvitys kannattavista kohteista. Työ kirkkojen välisessä näkymättömässä välienselvittelyssä oli tuottoisaa ja Siivekkäät saivat viikko viikolta paremmat valmiudet omien tavoitteidensa toteuttamiseen.
Vain kuukausi ensimmäisestä tapaamisesta Lorrimorin kanssa oli kulunut, kun Ravengosta tuli hautajaiskutsun sisältämä kirje. Eliel koki velvollisuudekseen jättää Caliphas toistaiseksi ja lähteä Länsi-Ustalaviin tuttavansa perheen pyynnöstä. Vaikkei tämä ollut varsinaisesti vastenmielinen ajatus, Elieliä huoletti jättää Eufrat yksin, sillä välimatkaa kertyisi hurjasti. Eufrat vakuutti temppelin olevan täysin riittävä suoja siksi aikaa kun ystävänsä oli kaukana. Eliel lupasi tulla takaisin, kun aika olisi otollisin. Kevyen hevosen satuloituaan hän lähti kohti Ravengrota hyväkuntoisimpia kauppateitä pitkin.
Viimeksi muokannut Waldo päivämäärä 18 Touko 2012, 10:47, muokattu yhteensä 1 kerran
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 01 Huhti 2012, 22:58

Jees elikkäs taas pelikerta takana ja uutta suunnitteilla:

Kuten oli puhetta niin maanantaina 9.4 olisi seuraava mahdollinen pelipäivä. Postatkaa miten tuona päivänä ehditte pelata ja ottakaa selvää onko mertsi/sukulais velvotteita *snicker ;)
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 09 Huhti 2012, 21:41

Sunnuntaina heiskalla pelikertaa aamusta, ilmotelkaa miten sopii. Alotus taas vaikka 9.30, katotaan oonko taas 8.30 jo menos paikanpäälle.
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 11 Huhti 2012, 13:00

09 --- --- --- --- 14 15
16 --- --- --- 20 21 22
--- 24 --- --- --- 28 29
--- 01 --- --- --- 05 06

siinä kaikki mitä toistaseks on tiedossa
Viimeksi muokannut Waldo päivämäärä 21 Huhti 2012, 10:27, muokattu yhteensä 2 kertaa
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 16 Huhti 2012, 22:13

Seuraavasta pelikerrasta: Itse lähden Alavuudelle tänä torstaina ja tulen takaisin lauantaina, joten lauantai ilta sopisi mulle ihan hyvin pelipäiväksi.
Tuossa Puhuttiin SD pelikerralla, että sunnuntaina monotettaisiin sitä, sillä Antti on leirillä 27-29? joten voitaisiin tuolloin kokeilla tupla viikonloppua jos porukka on innostunu.
Tämän viikonlopun lauantai ei tosin ole viellä varma, saatetaan pelata sunnuntainakin, mutta täytyy katsoa nyt miten tamperelaisten aikataulut antaa myöten. Ilmoittelen, mutta mennään nyt tällä
hetkellä tämmöisellä suunnitelmalla.
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 20 Huhti 2012, 13:43

Ismo kirjoitti:Seuraavasta pelikerrasta: Itse lähden Alavuudelle tänä torstaina ja tulen takaisin lauantaina, joten lauantai ilta sopisi mulle ihan hyvin pelipäiväksi.
Tuossa Puhuttiin SD pelikerralla, että sunnuntaina monotettaisiin sitä, sillä Antti on leirillä 27-29? joten voitaisiin tuolloin kokeilla tupla viikonloppua jos porukka on innostunu.
Tämän viikonlopun lauantai ei tosin ole viellä varma, saatetaan pelata sunnuntainakin, mutta täytyy katsoa nyt miten tamperelaisten aikataulut antaa myöten. Ilmoittelen, mutta mennään nyt tällä
hetkellä tämmöisellä suunnitelmalla.


Jees lauantaina olisin itse klo:18.00 tienoilla kotona, että itse voisin aloittaa 18.30. Tosin olen kuullut huhuja, että Juhanille ei sovi lauantai ilta pelaamisella. Jos näin on niin sitten täytyy katsoa seuraavaa viikonloppua, jolloin voidaan pelata lauantaina ja sunnuntaina, koska Antti on jonkinsortin leirillä.

Almanakat esiin......
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 20 Huhti 2012, 16:21

Nonip poekamm.. Nyt on jossain päässä käynyt error, koska mulle lauantai-ilta sopii mahtavasti! Huomenna päivällä pelaaminen olis sen sijaan kovin vaikeanlaista; oon silloin Tampereella. Eli humpalle vaan ja lapikasta lattiaan :)
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 21 Huhti 2012, 01:18

Härregyd. Kyllähän tuo käy jos Ismo vain jaksaa mikäpä nottei. Ja Heiskallekin pitäis päästä.

~~~ja lukot murretaan, aarteet kahmitaan~~
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 26 Huhti 2012, 11:26

Kuten viimekerralla puhuttiin niin 28.4 lauantaina olisi seuraava pelikerta ja pidetään se sunnuntai avoinna jos vaikka saataisiin tuple viikonloppu.

Ilmotelkaa taas tänne jos on tullut esteitä.
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 26 Huhti 2012, 19:39

Hyvä ismo !!
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 26 Huhti 2012, 22:27

Lauantai käy, jos pystytään aloittamaan siinä iltapäivällä, sanotaan siinä kello kolmen aikaan?
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Viiksu » 26 Huhti 2012, 23:09

Juhani A kirjoitti:Hyvä ismo !!


lol? :P
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: [RK] Yleinen keskustelu (spoilerz)

ViestiKirjoittaja Waldo » 02 Touko 2012, 18:12

Oisko se lauantai taas? :)

--- --- --- --- --- 05 06
--- --- --- --- --- 12 13
--- --- --- 17 18 19 20
--- --- --- --- --- 26 27
--- --- --- --- --- 02 03
--- --- --- --- --- --- ---
--- --- --- --- --- 16 17
--- --- --- --- --- 23 24
--- --- --- --- --- 30 01
--- --- --- --- --- <3 <3
Viimeksi muokannut Waldo päivämäärä 03 Touko 2012, 20:17, muokattu yhteensä 1 kerran
"Couldn't swing a dead cat round here without hitting a giant spider... Maker!" - Old Barlin
Avatar
Waldo
Setlementti II
 
Viestit: 171
Liittynyt: 27 Elo 2011, 23:01
Paikkakunta: Raumandello

EdellinenSeuraava

Paluu Roolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron