Hiiohoi! Tästä tuli jälleen pitkä teksti, mutta minkäs teet.
Blue_Hill kirjoitti:Pyry kirjoitti:Sitten tähän varjoon, josta etenkään pj ei tunnu kauheasti pitävän. Huoh, ei se omasta mielestäni ole niin vahva kuin minä sitä pidetään.
Touch attack, joka tekee ilman seiviä STR damagea, joka heikentää vihollisten kykyä olla meille vaaraksi ja jos vihollisella ei ole taika-asetta sitä ei voi vahingoittaa.
Tarkennus: on paljon sellaista, jonka takia sen käyttäminen taistelussa kävisi Darion kannalta ongelmalliseksi. Jos jokin sitä pystyy vahingoittamaan, vedän sen aina pois. Hahmoni tietää, että se on hengelle vaarallista, että joku tuhoaa tuon varjon, joten ei tahdo pistää sitä vaaralle alttiiksi. Tarkoitan vain sitä, että moni loitsu tekee sen verran vahinkoa, että vaikka tulisi vain puolet vahingosta lävitse, niin ei se sitä paljoa kestä.
Blue_Hill kirjoitti:Pyry kirjoitti: Pistää pikku hiljaa vituttamaan. Muutenkin on tuntunut siltä, että omaa hahmoani kohtaan heitetään turhan paljon lokaa.
Tästä olen pahoillani mutta meidän peleissä loka on lentänyt aiemminkin (varsinkin Ismon hahmoihin liittyen Valier&Ragnar sai aikanaan paljon paskaa niskaansa) ja itse ehkä menin siltä pohjalta, että se on OK kun en ole PJ. Merirosvopelimme on myös ollut hieman rennompi kuin monet muut pelimme niin ajattelin, että vitsailu on OK. Koitan vähentää vitsailua muutoinkin pöydässä mutta kannattaa kaikkien miettiä mitä puhuu pöydässä off-gamena. Itseäni ärsyttää esimerkiksi tuo "pimeyden voimat"-huutelu.
Hmm, en koskaan pitänyt, enkä pidä sitä nyttenkään, samanlaisena tuota Raggelle ja Valierille huutelua. Meikän hahmo ja Valier sk:ssa kuitenkin suhteellisen avoimesti vihasivat ja halveksivat toisiaan, mitä pidin ihan siistinä juttuna ropen kannalta. Ragnarista on mielestäni tullut jostain syystä, ilman mitään oikeaa syytä, tietynlainen vitsailunlähden kamppiksen
jälkeen. En itse muistaisi että ks. hahmolle pelikerroilla kukaan sen ihmeemmin huuteli.(mainittakoon myös, että Faenor taisi vähän heittää vitsiä kaikista, jotka liikkui kahdella tai useammalla jalalla)
Siksi koen(miksi jo aikaisemmin siis sanoin), että tässä ollut "Dario-viha" on ollut vähän epäoikeutettua. On se kuitenkin eri asia, jos "vitsien" aiheena on jatkuvasti toisen heittäminen laidan yli sekä autiolle saarelle jättäminen. D:
Blue_Hill kirjoitti:Osittain turhaudun myös siihen, että Dario hilluu niin paljon yksin. Tiedustelu on ihan kivaa ja fiksuakin välillä mutta kun esimerkiksi tämän kirjan ensimmäisellä pelikerralla Darion tiedusteluretkeen käytettiin huomattavasti enemmän aikaa kuin rantautumisen pelaamiseen noin muuten.
No tässä olen kyllä samaa mieltä. Toisaalta, eipä se ollut oma syyni, että Dario törmäsi käteen joka ei osu ja johon Darion tekemä vahinko oli lähinnä nimellistä. Ja samasta syystä tulin sieltä aika nopeasti taistelun jälkeen pois. Ihmettelin kyllä sitä kovasti, etttä kun tämä sankarillinen taistelu oli ohitse, niin ajattelin että Atte oli siirtynyt heihin seuraavaksi, mutta eipäs siirtynytkään. Darion sooloilut on ollutkin puheenaiheena tuossa meikäläisen ja pj:n kanssa aikaisemmin ja yksi syy on pysynyt edelleen samana näihin sooloiluihin erittäin monen pelikerran jälkeen: Dario kokee, että muut laivan jäsenet suhtautuvat tähän epäluuloisesti ja osa välillä vihamielisestikin. Siksi tahtoo olla yksin, koska muiden seura ei ole kovinkaan ystävällistä. Myöskin Dario haluaisi joka tapauksessa "kuulua joukkoon", joten on yrittänyt osoittaa arvonsa tekemällä asioita muiden hyväksi yksin ja vain yksin.
Itse en ole tullut ajatelleeksi sitä, että se olisi niin paljoa muita haitannut, pahoitteluni siitä.
Mutta enivei, tästä riittäisi kaikenlaista keskusteltavaa, itseäni ei haittaa, mutta se, että jos keskustelu täyttyy vanhoihin kamppiksiin liittyvistä erimielisyyksistä, niin se voi muidenkin mielestä olla ehkä hieman meh
Mutta jeesbox, pelikertaan! Oli aikas monipuolista, jotten sanoisi! Tuli koluttua ja nähtyä kaikemmoista. Muutat taistelut joita käytiin, olivat monipuolisia ja uusia. Harpy-kykloopit olivat hämmästyttävä kokemus, eikä todellakaan kakkoseksi jäänyt leiriin hyökänneet(vai sitä "puolustaneet") menneisyyden aaveet.
Vedenneito taas. Hmmm, Dario ei kyllä luottanut olennon puheisiin pätkääkään, sillä moinen epänormaali kummajainen, puheiden perusteilla oli monia vuosisatoja vanha, oli kaikinpuolin Darion mielestä jotenkin... Väärin. Olento oli tottakai kaunis, sitä ei Dariokaan kiellä, muttei mielellään olisi moisen kanssa sen enempää tekemisissä. Etenkin kuin olennon voimat olivat selvästikin aika sairaan valtavat.
Rapuja, laitureita ja puumiehiä. No joo, se on vain pakko palata aikaisempiin keskusteluihin ja mainita, että se kyllä syö ihan kaikesta vähän tunnelmaa, että jos mainitsenkin varjon, niin sitä jo automaattisesti alkaa jännittyneesti katsomaan muiden reaktiota siihen(ja muiden reaktiot ovat negatiivisia. Mutta siinä vaiheessa kun oma hahmo roikkuu kesämökin kokoisen jättiläisravun saksissa, niin siinä vaiheessa kyllä pistän varjon tulille, oli se muiden mielestä kuinka epäreilua tahansa.
Hullun vangin kertomat asiat olivat joka tapauksesta hyvä lopetus pelikerralle. Vaikkakin Dario ei hullun miehen puheita aivan kokonaan purematta niele, niin olivat ne silti huolestuttavia.
Oli sinänsä onni, että pelikerran alussa pj kertoi Sandaran hoitavan miestä. Muussa tapauksessa olisi hahmoni ottanut Morianin kanssa puheeksi sen, että kannattaako sekopäätä, jonka parantuminen on aika epätodennäköistä, pitää hengissä, sillä ainakin Dario on sitä mieltä, etttä vanki osaa jonkin sortin taikuutta ja mitä tuollainen sitten saisi aikaan, jos pääsisi karkaamaan...
Näihin ristiriitaisiin tunnelmiin, seuraavaa pelikertaa odotellessa!
"The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, but wiser people so full of doubts."