Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

Keskustelut roolipeleistä ja pelatuista peleistä

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 07 Maalis 2015, 12:05

Things! Stuff! Excitement!

Pelikerta lähti rullaamaan ihan kivalla nopeudella, ja karavaanin puolustaminen oli kyllä hauska tappelu. Huomattiin kuinka hankalia lentävät viholliset voivat oikein olla, mutta itse pidin kyllä tuosta taistelusta. Barbaarit oli hauskoja pullamössövihollisia (mitä nyt Khadoniin vähä sattui) ja teräskarhun kutsuminen oli selkeästi oikea ratkaisu :D Oli hauska että viholliset tuli tuolla lailla aalloissa. Traakit pistivätkin kampoihin vähän paremmin, mitä nyt niiden pomo tippui Khadon-patteriin. Ihan hauskaa joka tapauksessa, lisää tälläisiä (Y)

Mutta vähän latistui siinä Durotanin ja Khadonin yöseikkailussa tunnelma. Olihan se hauskaa, mutta liikaa kului aikaa, mielestäni. Sitemmin se kun mentiin päiväsaikaan, se oli paljon mielekkäämpää. Aavehautausmaa oli taas hauska ja Durotanin ja Neeman yhteentörmäys jälleen palkitsevaa. Tornin hyttysmonsterit oli kyvyiltään rasittavia, mutta helppoja vihollisia.

Kaikin puolin oukkidoukki pelikerta. Olisi ollut vähän parempi jos Neema olis saanut Noctiksesta kopin :P
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 17 Maalis 2015, 13:47

Viihdyttävät kaksi pelikertaa, joista ensimmäinen meni enemmän kuukauden tauon aiheuttaman pölyn poistamiseen ja toinen taas uusien asioiden ihmettelyyn sekä seikkailemiseen. Hyvää interaktiota hahmojen välillä, hyviä kohtauksia maastossa ja kaupungissa sekä mukavan rauhallinen alku uudelle kirjalla. Todella hyvä, että tämä kirja selvästi keskittyy Drezenissä ja sen lähialueilla pyörimiseen, tulee sellainen tunne että viime kirjan teoilla on merkitystä kun näkee "kätensä jäljet" korjaantuvassa kaupungissa. Maailmanhaava on hiekkalaatikko, vaarallinen hiekkalaatikko mutta mikäs sen hauskempaa.

Barbaarit + traakit taistelu oli hyvin viihdyttävä, melkein eeppisempi kuin edellisen kirjan viimeiset taistelut. Miksi? Erikoisemmat, lentävät viholliset haastoivat tätä ryhmää juuri sopivasti (ehkä Khadonia lukuunottamatta ;)) ja tämä pakotti miettimään uusia lähetymistapoja taisteluun. Noctiksen hyppyvoima vastaan lentävät viholliset, 2-0 Noctikselle! Seuraavaksi tuon kohtelun saa kokea se hiton iso haavakäärmes. Pitänee harkita uudestaan tuota tier 1 Aeriel Assault-kykyä, liikaa hauskuutta kun voi rynnäköidä lentävien vihollisten kimppuun.

Noctis alkaa inhota ötökän näköisiä vihollisia ihan kunnolla, lienee kuitenkin ihan kamppiksen sisään kirjoitettu asia tämä. Viihdyttävä taistelu vaikken mitään ehtinyt tehdäkkään, hyvä että muut hoiti. Seuraavaa kertaa kovasti odottaen.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 02 Huhti 2015, 14:55

Kampanja eteni viime viikonloppuna mukavalla nopeudella kun saatiin kaksi pelikertaa. Vielä kun molemmat pelikerrat olivat sisällöiltään samanlaiset (ylängön tutkimista ja kampanja traitteihin törmäilyä). Matkaaminen Maailmanhaavassa on ollut mielekästä tekemistä, vaikka satunnaiskohtaamistaulukko ei suoria taisteluita eteen ole heittänytkään. Tapahtumapaikat ovat olleet mainioita, elementtaalien sali oli vänkä luolasto, sinne pääsemisessä oli muutamia hyviä mutkia (luulabyrinttihissi). Etelään kulkiessa taas matkan teosta tuli enemmän tylsää marssimista MUTTA toisaalta taas satunnaiskohtaaminen vatukkakäärmeiden kanssa oli hauska, epäreiluja pirulaisia. Sumumuurin kanssa meni viime pelikerralla hieman liikaa aikaa, varsinkin kun asialle ei saatu ratkaisua.

Taistelu tulivuoressa.. Kuten olen monta kertaa sanonut, itse pidän epäreiluista taisteluista ja tuo oli alkuun juuri sellainen. Mietin aluksi, että mitenköhän tästä selvitään mutta myöhemmin kun tajusin, että vain yksi tavallinen vroc ja Vorineraak on jäljellä, oli fiilis mitä parhain kun oikeasti iso haaste oli muuttumassa voitoksi. Tykkäsin myös tyylistä, millä oma kampajatraitti tuli tässä esille. Jätin taustassa paljon auki siitä mitä oli tapahtunut ja tässä pystyi hyvin tuomaan uusia tietoja omasta hahmostaan esille. Tykkäsin.

Mato Joka Kävelee lupailee vaikeuksia. Katsotaan milloin tulisi vihollinen, joka ei ylimielisesti myhäile saavutuksiaan ja/tai aliarvioi meitä turvallisesta pesäkolostaan vaan vetäisi herneen nenään ja ottaisi asiat henkilökohtaisesti. Vorineraakin hetkeksi sortui tähän omahyväiseen myhäilyyn, onneksi nokka meno solmuun suhteellisen nopeasti. Vinkkinä vaan PJ:lle, monet viholliset tuntuvat tekevän tuota ja niiden puheet alkavat kuulostaa toistolta. :)

Seuraavaksi laavajärveen ja ehkä barbaarien perään jos Neema muistaa kertoa mökeistä metsässä. Kohti uusia voittoja.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 06 Huhti 2015, 17:37

Onpas nyt jäänyt kommentointi vähälle. Paikataan. parhaat ja huonot jutut viime pelikerroilta:

-Elementtitemppeli. Oli kiva nähdä vähän tätä Sarkorilaista perintöä ja löytää vähän uutta tarkoitusta itselleni. Luulabyrintin tempalrit oli hauskoja vihollisia, ja varmaan oli Zanedrakin (siihen hirveästi ehtinyt tutustua). Harmittamaan jäi se, että en saanut oikein siinä tappellussa tehtyä mitään kiitos mihistun ja Khadonin. I was robbed of my own battle! Muuten eri hauska pelikerta.

-Matka tulivuorelle. Sumu oli ihan hauska, mutta kun kaikkiin ongelmiin ratkaisu on hallow, alkaa ne turhauttamaan. Tulivuoritaistelu oli suorastaan epärehellisen mahtava. Siinä lenteli taas lelu, ja Khadon oli hilkulla kuolla. Vähän mua rasitti se Vorimeraak, mutta siitä lisää kohta. Loppu pelasti paljon.

-Eilinen: Omasta mielestäin pelikerta alkoi vasta kun laavasaari räjähti. Kaikki ennen sitä oli sellaista semiturhaa paskaa. Taistelu rotkossa söi aikaa pelikerrasta aika hitosti ja emme edes voittaneet kaikkia vihollisiamme. Durotanin aivottomuus söi minun takiani aivan liikaa aikaa, paloi hermot siinä aika tehokkaasti. Pahoitteluni tästä. Nothing ventured, nothing gained- teema jatkui Delameren haudalla. Ainoa oikea asia mitä sillä keikalla hyödyttiin oli se Delameren hengen lahja, joka pelasti pelikerran- samoin keeämmän oikein mainio kuvailu saaren räjähtämisestä, siitä approve pisteet. Mutta kun se Jeskerin pullamössöpappi päätti seota ja ei saatu edes mahdollisuutta napata sitä kiinni uudestaan, tuli kyllä sellainen fiilis että fuke juu. Toki oli ihan hauska että riivaamista oteta kevyesti ja että siitä jää arpia, mutta tuo "katoaa näkyvistä ettekä löydä sitä lol" on aika ärsyttävää.
Mutta onneksi tästä eteenpäin oli ihan hauskaa. Metsä oli tunnelmarikas mesta, ja heimolaisten kylä myöskin. Vähän ne glabreut mua ihmetytti, että mikä niiden funktio oli mutta menköön. Samoin se naikkonen hämmensi, varsinkin kun se ei seurannut meitä. Barbaarit oli ihan muikeita, vaikka mulla kestikin hetki tajuta kaikki warcraft-viittaukset. Murhavokki oli aika jyrä, ja kuten Antin kanssa puhuttiin, aika hazardi vihollinen noin duelissa. Jos sitä ei olisi ollut tarkoitus taistella vastaan yksin, niin se olisi voitu tehdä selvemmäksi jollain tapaa, maybe? Mutta onneksi kävi tuuria ja selvittiin siitäkin.

Yöllinen kohtaaminen naisen kanssa (mitä) toi taas mieleeni saman asian mistä Antti tuossa yllä mainitsikin:
Katsotaan milloin tulisi vihollinen, joka ei ylimielisesti myhäile saavutuksiaan ja/tai aliarvioi meitä turvallisesta pesäkolostaan vaan vetäisi herneen nenään ja ottaisi asiat henkilökohtaisesti. Vorineraakin hetkeksi sortui tähän omahyväiseen myhäilyyn, onneksi nokka meno solmuun suhteellisen nopeasti. Vinkkinä vaan PJ:lle, monet viholliset tuntuvat tekevän tuota ja niiden puheet alkavat kuulostaa toistolta.


THIS. Koska mulla oli polttaa aika kovaa kiinni viime pelikerralla. Juhanin kommentti siitä että "Annetaanko me tällekkin monologi" oli ihan osuvahko. Kun kaikki puhuu tollaiselle ylimielisellä äänensävyllä ja eivät ikinä murru tai evät ikinä lipsu tai pelästy tai mene hiljaiseksi niin alkaa sapettamaan ja ei hirveästi tee mieli puhua niille. Ollenkaan. Sitä ei ehkä tajua itse kun pelaa niitä, mutta se käy hyvin äkkiä ärsyttäväksi.

Mielenkiintoista on se, että mitä ne helkkarin tontut on sössineet taas sielä Drezenissä? Eikö lippu ole esillä vai sattuiko joku muu onnettomuus?
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 26 Huhti 2015, 13:22

Edellinen pelikerta, vaikkei sisältänytkään paljoa, sisälsi paljon laatua. Normaalisti tauon jälkeen homma on ollut enemmän levällään mutta selvästi Aten ja Mikon off-game-suunnittelu auttoi meitä eteenpäin. Tykkäsin ylipäätään nopeudesta, jolla asiat etenivät kun kylä lähti liikkeelle ja saatiin turvaan Vilarethille. Noctis rikkoo luonnon lakeja nopeudellaan.

Pelikerran huippujuttuja oli ehdottomasti mysteeri siitä, että onko Drezen missä kuosissa. Vielä kun tähän päälle löytiin paladiinein epäilykset sankareita kohtaan niin huh huh! Ilolla seurasin tilanteen kehitystä ja suuntaa minkä asiat ottivat portilla. Ilmeisesti Irabeth näkee Noctiksessa jotain mitä mies ei itsekkään näe, taas annettiin luottoa vaikeassa tilanteessa. Kohtaus portilla meni loistavasti ja vaikka siinä yhden pelaajan kanssa PJ enemmän lappua vaihtoikin niin pelaajat keskittyivät tarinaan eivätkä siihen mitä pöydässä tapahtui. Itselleni tämä oli helppoa siitäkin syystä, että Khadon olisi ollut omalla listalla viimeisenä (olin lähes 100% varma, että tilanne johtui Durotanista ja kohtaamisesta Vangin kanssa). Tilanne ratkesi myöskin hienosti, vaikka Neema meinasikin sotapapin polttaa elävältä.

Lisää vettä myllyyn lisäsi Khadonin antautuminen, niin hyvä kohtaus että oli Noctiksena pakko reagoida ja antaa tukea tähän hienoon, hienoon ratkaisuun minkä Juhani teki. Tykkäsin todella paljon vaikka Noctis olikin turhautunut vihollisen uudesta kikasta meidän kiusaamiseksi. Tämän vuoksi myös Durotanin kanssa käyty lyhyt keskustelu ja turhautumisen purkaminen oli loistavaa, se tuntui sellaiselta mitä Noctis oikeasti tekisikin tuossa.

Eli vahva pelikerta oli tämä.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 01 Touko 2015, 20:58

To summarize: Kaksi edellistä pelikertaa ovat olleet kaikin puolin mukavia. Toissapelikerta aka "The Exorcism of Khadon Rainhart" oli erillainen ja yllättävä, joskin se itse Irabethin syytös oli jotenkin hönön oloinen ja vähän, noh, pakotetun oloinen mutta se lähti starttaan hyvin. Juhkin ropetus teki tästä loistavaa materiaalia.

Viime pelikerta. THE EPIC FIGHT SCENE. Oli demonia, oli lohikäärmettä ja oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Vähän tuli turhautumista kun ei ollut mitään mhadollisuutta loitsujen valmisteluun, silläs e rajoitti tekemiseni taistelukentällä aika rajalliseksi. Ja kun Neema ei kuitenkaan mikään meleemörkö ole huonolla AC:lla ja osumismahdollisuudella, niin vähän alkoi keljuttaa. Mutta taistelu Haavakäärmettä vastaan oli aika vitun eeppinen, joten se siitä. Olen yhä sitä mieltä että loogisesti obsidiaani-Neeman pitäisi olla paskana, mutta katsellaan sitä sitten myöhemmin. Toisaalta siitä tehdään aseita, toisaalta se on fragile ja lasia.

Mutta mikäs tässä kirjassa on ollut niin kerettiläistä demoneille? Ehkäpä se paljastuu.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 25 Touko 2015, 13:32

Kolmannen kirjan loppupuoli on ollut mielekästä seikkailua. Drezenin puolustus oli huikea kokemus isosta taistelusta, jossa oli tunnelmaa ja tapahtumia sopivissa suhteessa. Portin puolustus oli hauskaa vaikka Juhani hieman joutuikin ulos pelistä tuossa kohtaa. Kuitenkin portin puolustus oli itselleni mainio kokemus, osittain siksi että pitkästä aikaa taistelukentällä oli esteitä, hidasteita ja korkeita paikkoja. Tykkään vaihtelevasta taistelukentästä, tasainen kenttä on tylsä. Pikku lohikäärmeellä ei ollut mahdollisuuksia mutta hyvänen aika sitä isoa kaveria! Sopivan eeppinen, epäreilu ja haastava kaveri meille kohdattavaksi. 70 pisteen hönkäisy näytti heti minkä kanssa ollaan tekemisissä ja eeppinen mättöhän siitä tuli, Khadonille kuuluu kiitos siitä että olemme edelleen elossa tuon kohtaamisen jälkeen (koska kun konfuusio iski, olisi lohikäärmeen ollut helppo hönkiä meidät hengiltä sumuun mutta Khadonin sijoittuminen pelasti muut ja antoi aikaa päästä pois tajuntaa hämärtävästä efektistä). Lopputaisto sadan jalan korkeudessa muurin yläpuolella oli suoraa metallialbumin kannesta, hyvä me!

Sienimetsän takainen linnake oli mainio paikka ja vaikka Noctis ei harhademonista välittänytkään, mie pelaajana diggailin kyllä ja odotan mitä hyvää tästä oman luontonsa muuttamisesta on vielä tulossa. Ison kihon linnake löytyi ja näytettiin taas minotaureille miten homma meidän kanssa toimii, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti viimeisiä kohtaamisia tässä kirjassa.

Olen hieman huolissani pelimme aikataulusta mutta se on mun vakio huolenaiheita minkä tahansa pelin kanssa. Lähinnä kun tätä kirjaa on pelattu lähes koko tämä vuosi (alkoi 30.1.2015 ja toivottavasti päättyy tällä viikolla).
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 12 Kesä 2015, 19:42

Kirjan loppu oli melkoisen erikoinen paletti kahdessa pelikerrassa. Linnoitus oli erikoisen helppo paikka, lukuunottamatta tätä yhtä huonetta ja sen asukasta. Päätin tilanteessa reagoida hahmona ja iskeä neidolta hampaat kurkkuun, hyvin se on tähänkin asti toiminut. Tulos oli sitten kuitenkin toisenlaista ja oli ihan hauskaa katsoa millaisia kikkoja glabrezulta löytyi meidän kukistamiseen. Itse diggailin tuota tylytystä ja jopa vaivatonta kuolleista heräämistä (death is cheap, tiedämme sen). Sen sijaan se mitä olisin toivonut olisi ollut jotain kohtausta toispuolella tai mystisiä varoituksen sanoja herätessä ja palatessa takaisin. Nyt tuo jäi vähän vajaaksi, varsinkin kun Durotanistakaan ei saatu mitään irti.

Luolastossa oli hauskaa tutkia huoneita, kävellä ansoihin ja tappaa sielunsyöjiä. Tämän glabrezun alaisten kanssa toimiminen tosin vaati melkoista taistelua Noctikselta, normaalisti nuo leikattaisiin kappaleksi heti eikä myöhemmin. Durotan saa tästä kyllä kuulla kuhan taas pelipöytään päästään, tuollaista ei Noctis kyllä katsella tulevaisuudessa. (Vinkkinä pelin ulkopuolelta muille tulevan varalta, jos haluatte demonien/kultistien/demonien alaisten kanssa jutella niin estäkää Noctista riehumasta, mie en pahoita siitä mieltäni jos joku rajoittaa hahmoani ja tämän ylenpalttista riehumista. Astukaa eteen, sanokaa siitä. Lupaan tämän toimivan ainakin parin lauseen verran, Noctis tosin voi sanoa vahvasti takaisin mutta te toivottavasti kestätte sen.)

Vang oli suhteellisen perinteinen loppuvihollisloitsija, tuo repulsio oli mainio efekti. Noctis ei nähnyt matoa kuin hetken ennen kuin katosi ja Durotanin leikatessa tämän kappaleiksi. Pikkuviholliset oli ihan jees, jotain tekemistä ihmettelyn sijaan. Aarteita tuli hyvä kasa, tykkään. Odotan innolla niiden saamista tänne, jakamista ja hankintojen pohtimista. Ismo voisi laittaa aarteiden yhteyteen vinkin miten pitkä valmistautumistauko meillä on ennen kuin hommat pyörähtää pelissä taas käyntiin.

ps. lopettakaa muut mun ja Aten synkkä kaksinpuhelu. Jee!
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 20 Elo 2015, 14:26

Yskäistiin käyntiin uusi kirja, ja vaikuttaa kyllä lupaavalta. Toki pelikerta kärsi hiatus-taudista ja välillä vähän takkuili, mutta kohdat jotka toimi, voi pojat ja tyttäret ne toimi. Khadonin ja Arun skene, Neema ja Galfrey, Noctis portilla, tulivuori ja tehtävänanto. Nämä olivat hienoja juttuja. Se tornin räjähtäminen oli vähän outo, jotenkin se pelattiin aika nopeasti kasaan.Torni räjähtää bum, Ara sairastuvassa. Jotenkin odotin enemmän tuolta kohtaukselta, jotain pientä combat-encounteria tai jotain. Mutta pientä se oli.

Atte: Very excited for the future of this book!

Neema:
Kuva

Että sillain. Jatkoa tänne!

Edit: Lisättäköön vielä, että tykkäsin erittäin paljon Varian Jeggare-kohdasta. Kun kerta on kyseessä maailmanlaajuinen kriisi, tekee järkeä että Golarionin kuuluisimpia seikkailijoita on mukana touhuissa. Nyt kun tulis Radovan vielä jostakin niin menisi lujaa.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 21 Elo 2015, 19:24

Joo, päästiin taas pelin ääreen kevyen tauon jälkeen! Ihan mukavasti palasi menneet mieleen ja homma käynnistyi taas. Hienoja asioita pelikerralla oli Khadonin ja succubuksen kohtaus sekä alun kuulustelut ja vastaava syynäys. Kuningattaren tultua kuitenkin oma fiilis hieman lässähti, tämä ei vaikuttunut juuri olevan kiinnostunut meidän tekemisistämme saati siitä että demonienkin kanssa on diilailtu. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa kyseinen ratkaisu, ajattelin että se toisi roolipelillisesti lisää sisältöä mutta vaikuttaa että se on ollut lähinnä harmi/hidaste ja paladiinit eivät välitä. Irabethin reaktio oli kuitenkin hyvä. Toivottavasti saadaan lyötyä hyvää tahtia päälle ja päästään kiinni hyvään tunnelmaa
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 454
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 30 Elo 2015, 12:04

Päästiin taas kunnolla vauhtiin. Viikon takainen oli ihan hyvä tauon jälkeinen pelikerta missä vähän palauteltiin tapahtumia ja maailmaa pelaajien mieleen. Olen Miksan kanssa samaa mieltä, että kuningatar oli vähän erikoinen tapaus mutta toisaalta, Antilla oli samanlainen fiilis silloin kun viimeksi hänet tapasimme. En tiedä mistä johtuu mutta Irabeth on enemmän vastuullisen johtajan oloinen kuin itse kuningatar. Ei sillä, että Noctis näkisi näiden välillä paljoa eroa, molemmat ovat komentavassa asemassa ja komentavat tappamaan demoneita, niin kauan kaikki on hyvin kun nuo ehdot täyttyvät. ;)

Eilinen pelikerta palautti taas vanhan tutun teeman tähän kamppikseen: ylimieliset demonit yrittävät saada sankarit lankeamaan. Ainoa mikä oli toisin, oli se että emme tappaneet kaikkia vaan kuuntelimme ja vältimme taistelua kunnes demonit kävivät päälle. Noctis saattaa tästä kysyä Durotanilta olkoonkin, että syy kyllä tuli selville sivulauseessa. Se oli mielenkiintoisesti ilmaistu ja joku voisi siihen tarttua, melkein kuulosti siltä että Durotan on katkera siitä, että joutui palauttamaan meidät henkiin kun me kerran yhä haluamme jatkaa tehtäväämme samaan tapaan kuin ennen: tappaen kaikki demonit edestämme. Mielenkiintoista, mielenkiintoista. ^^

Huntu oli ihan hauska paikka, kerrankin pieni kokoinen demonilinnoitus. Jättiläiset olivat mielenkiintoinen lisä ja demonimylly taas yksiä mielenkiintoisempia taistelu paikkoja. Laittoivat meidät ihan koville, lamia ja jättiläiset. Tykkäsin, hyvin sai palautella mieleensä sitä miten oma hahmo toimii, että selviää hengissä. Seuraavaksi vielä erikoisempaan ympäristöön, odotan mielenkiinnolla.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 30 Elo 2015, 19:53

Aika samoilla linjoilla Antin kanssa, hauska ja toiminnantäytteinen pelikerta.

Alkaa itsellä vähän keittään kiinni noi pahikset, "Yaniel" oli taas ihan helvetin ärsyttävä eikä siis HYVÄSSÄ mielessä ärsyttävä. Pahis voi olla ärsyttävä mutta viihdyttävä, mutta se ärsyttävyys pitää pelata oikein. Loputon itsevarmuus ja omahyväisyys eivät ole mielenkiintoisia piirteitä pahiksissa. Ja kun lähes poikkeuksetta kaikki isommat pahikset ovat olleet sellaisia ärsyttäviä hymyilijöitä. Parhaat pahikset tähän mennessä on olleet Vagorg ja se lohikäärme. Ne osasivat olla vakuuttavia ja badass-pahiksia ilman tuota ongelmaa.

Mutta tappelut oli kivoja. Jättiläiset olivat hauskoja vihollisia, samoin golem. Incubuksetkin meni sellaisena hauskana tykinruokana. Se metallikoje oli hieno, joskin vähän meni sekavaksi että mitä pystyin ja en pystynyt tekemään sen sisällä. Mutta kaikki päättyi kuitenkin suht onnellisesti.

Oletan (kuten Neemakin) että se Lamia oli paikan pomo, Urthella-Ursula-mikälie jonka se lilitu-demoni mainitsi nimeltä.

Seuraavaa kehiin parin viikon päästä.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 12 Loka 2015, 13:16

JA näin päästiin jatkamaan pitkästä aikaa.

Rituaali repeämän sulkemiseksi kivitaululla oli hauska ja jokseenkin eeppinen, vaikkakin sisälsi naurettavan määrän nopanheittoa. SIitä huolimatta tuli hieno fiilis kun Neema teki jotain näinkin hienoa. Itse Syöverin alkuosuus ei ihan vakuuttanut, vaikkakin se patsas-alttari puzzle oli ihan hauska. Kaupunki vaikuttaa hauskalta ympäristöltä, saas nähdä kuinka paljon kaikkea "hauskaa" löytyy. Tappelu oli kiva piristysruiske....kunnes päädemoni lähti karkuun. Mikä se on kuin varjodemonit ei osaa pysyä tappelemassa? Taas jäi vähän semmonen "nothing gained, nothing ventured" -fiilis.

Se baarimikko saa kyllä vielä keihäästä jos ei osaa olla.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 12 Loka 2015, 14:23

Kas niin, mukava oli viettää lauantaipäivää taas pelien merkeissä :)
Pelikerta oli aikalailla vanhojen kaavojen mukainen, mutta en ole hirveän tyytyväinen siihen paljonko saadaan edettyä tarinassa..
Itse odotin pelikerralta erityisesti tätä demonikaupunkia mutta vielä sen tutkiminen jäi vähäiseksi. Mielenkiintoisen oloinen paikka ja jo salamurhaaja kintereillä, materiaalina siis hienoa! Nocticulan patsaiden kanssa mähkiminen oli sikäli hieman turhauttavaa että junnattiin paikallaan aika pitkään vaikka lopulta keksittiinkin mistä on kyse. Välillä vaan tuollaisiin puzzleihin olisi mukava saada apua hieman nopeammin vaikka liian helpolla ei tietenkään saa mennä, mutta onko tarkoituksenmukaistakaan tuntia pyöriä tyhjää. Taistelusta vielä, itse ymmärrän kyllä salamurhaajan hit and run taktiikan, vaikka se tietenkin onkin hahmoille turhauttavaa että usein viholliset pääsevät karkuun :D Mutta ei huippuluokan salamurhaaja varmaan hommaansa kesken jätä..
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 454
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 15 Loka 2015, 00:05

Peli liikkui ehkä alkuun vähän liian hitaasti mun makuuni. Metsä ja ensimmäisen saaren "tutkiminen" veivät hieman liikaa aikaa mielenkiintoiselta setiltä, eli tuon kaupungin tutkimiselta. Puzzle oli ihan mainio kunhan ensin tajusi, että se on puzzle. Taistelu oli peruslaatua, tykkäsin kovasti yllätyshyökkäyksestä ja siitä miten se käynnistyi (varjostaja, vastavarjostus jne) ja hyökkäys alkoi kun Noctis sai totuuden ulos, todella hyvä. Taistelu tosin oli superlyhyt mikä jäi harmittamaan. Pakenevat viholliset alkavat olla jo peruskauraa, itse ihmettelin sitä lähinnä siitä syystä, että pimeys olisi (luultavasti) ollut olennolle iso etu. Mutta kuten Mikko sanoi, salamurhaajalta voisi jotain tuollaista odottaa.

Mulla on tästä kirjasta sellainen "Pimeyden Muisto mutta parempi"-alkuajatus eli jotain sen suuntaista epiikkaa odotan tulevilta kerroilta.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1024
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Viiksu » 16 Loka 2015, 00:52

Noniin taas tännekkin eksyn mumisemaan.

Kokonaisuudessaan itseltäni viimeisimmät pelikerrat on ollut melko unisia. Myönnän kyllä suoraan, että pieniä motivaatio ongelmia on ollut, mutta ainakin päästiin eteenpäin jos ei muuta. Mulle erityisesti motivaatio ongelmia tuottaa se, että joudun menemään osittain kirjojen opastuksella, joka on käytännössä selityksenä sille, että kaikki pahikset joilla on ollut sanottavaa ovat olleet juuri semmoisia smug-bastardoja joista on tullutkin negatiivistä palautetta. Itseenikin risoo, että tarjoan ns.shaibaa, mutta en vain meinaa pysyä tunnelmassa kaiken taukoilun keskellä. Nyt esimerkiksi suunnittelen huomista pelikertaa paljon helpommin kuin viimekertaista. Ei tästä tosin enempää.

Tällähetkellä ei ole ihmeempiä ajatuksia tai niitä ei pikemminkin vain muodostu. Kirjoittelen sitämukaa kuin tulee mieleen
Avatar
Viiksu
Knight
 
Viestit: 323
Liittynyt: 27 Elo 2011, 16:45
Paikkakunta: Herwood

Re: Vanhurskaiden Raivo: Kommentit pelistä [spoilereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 13 Marras 2015, 14:41

Stuff!

Fun!

V I O L E N C E !

Huh-huh. Onpas ollut taas aikamoiset pari kertaa. Jengiä kaatuu kuin heinää, nyt ollut kaksi pelikertaa perä kanaa jossa joku heittää henkensä. Vaarallinen paikka tämä syöveri. Ihan erilainen kun pamfletissa mainostettiin. Taisteluraivon areena oli kyllä hieno, kunnon tappelu jossa sekä suoritettiin että kuoltiin. Ja vaikka Bagrig meidät vähän molestasi, oli se silti hieno pahis. Tykkäsin.

Toki taistelusta voi paeta kuten arvon GM neuvoi, mutta se voi olla hankalaa kun moinen sotii 2/4 ryhmäläisen ideologioita vastaan. So there's that. Mutta nänä hahmokuolemat tuppaavat hidastamaan meidän etenemistä aika paljon, mikä taas meidän pelikerta-aikataulussa tekee tästä aika tuskaista. Nyt esimerkiksi ei Neemalla ole hirveästi ideoita mitenkä kaksi sankaria saadaan ylös. Mutta toivotaan parasta.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 549
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Fantasiapelit Tampere

Edellinen

Paluu Roolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron