Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

Keskustelut roolipeleistä ja pelatuista peleistä

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 07 Huhti 2016, 14:23

Dorianin kohtaamista odotan kyllä erikoisella mielellä, en ihan pelaajanakaan ymmärrä miten se eteni noin pitkälle pelkästä sananvaihdosta ja jo melkein asian sopimisesta. Tulevaisuutta pohtien (ja Aten suunnitelmaa tuntematta) Dorianin ylpeys-säädintä kannattaa tuoda hieman alemmaksi, koska tuo voi hajottaa peliä enemmän kuin rakentaa (ja mun on vaikeaa Arhysilla perustella se, että annan Dorianin vaarantaa itsensä olemalla noin "ylpeä" ja järkkymätön. En haluaisi alkaa kolkkailemaan pelaajahahmoa täyttääkseni suojele-käskyn). Ihan vain pohdittavaksi.


Dorian & Ishirou kohtaus taas meikäläisen mielestä melko odottamattomaan suuntaan ja varmaan seuraukset näemme viimeistään maassa. Komppaan Bluen sanoja, pyritään kaikki teoillamme rakentamaan peliä, ei hajottamaan. Tulevaisuudessa tulee varmasti tilanteita jossa itse kutakin koetellaan, kun päästään toimimaan Mwangin natiiviväestön ja muiden kanssa joille teidän tapanne ovat tuntemattomia ja päinvastoin. Toivon myös, ettei tilanteissa joissa tapaamiltanne henkilöiltä on mahdollista saada tietoa, hätiköidä.



Se ei ehkä vielä ehtinyt näkyä, mutta kyllä uskon että varsinkin viimeiset tapahtumat saarella ovat nöyristäneet hieman Doriania kyllä. Ishiroun "hyökkäys" Doriania kohtaan oli vain niin persoonallinen ja mies pari kertaa aiemminkin kyseenalaisti Dorianin motiiveja joten asia on mennyt siihen pisteeseen että Dorian ei voi tätä hyväksyä pelkillä puheilla, ellei siis Ishirou pyydä anteeksi tietenkin. Mutta kuten sanoin, Dorianilla on pari erillistä suunnitelmaa asian suhteen.

Saa tosiaan joo sanoa jos menee hankalaksi Dorianin kanssa, vielä kun hahmo on ns uusi ja en ole ennen ihan tälläistä hahmoa ennen pelannut niin en huomaa jos olen liian ylpeä ja se alkaa hajottaan peliä.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 30 Huhti 2016, 00:11

Eleder! Ihmisiä! Sivistystä! Ahneiden ihmisten valtakiistoja! Wait, what

Elederissä on kyllä paljon tunnelmaa, nostan tästä Mikolle hattua. Mieleen tulee hyvin tällaiset Johannesburg/Kirkwall Port Royalissa-fiilikset, I love it. Kaupungin pelottava subteksti tekee paikasta ruutitynnyrin jossa sekä änppäreiden että hahmojen mielipiteet voivat laukaista jotain ikävää.

En ihan ole vielä syttynyt uudelle kirjalle. Granted olemme varmaan edenneet aika vähän eteenpäin mutta jotenkin tämä valintapeli ei ihan ole mieleeni, tosin oma ryhmämme on sen verran opionated että tämä hankaloituu heti. Toivottavasti saamme tehtyä päätöksiä seuraavalla kerralla jotta pääsemme kunnolle eteenpäin ja voimme potkia Elederin pölyt pois bootseistamme.

Saa nähdä miten käy.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 30 Huhti 2016, 00:23

Rosgakori kirjoitti:En ihan ole vielä syttynyt uudelle kirjalle. Granted olemme varmaan edenneet aika vähän eteenpäin mutta jotenkin tämä valintapeli ei ihan ole mieleeni, tosin oma ryhmämme on sen verran opionated että tämä hankaloituu heti. Toivottavasti saamme tehtyä päätöksiä seuraavalla kerralla jotta pääsemme kunnolle eteenpäin ja voimme potkia Elederin pölyt pois bootseistamme.

Mutta pelikerran jälkeen/loppumainingeissa kuitenkin selvisi, että kyllä Tiennäyttäjät olisivat Ametrinelle kelvanneet yhteistyökuviossa. Seuraavaa pelikertaa silmällä pitäen kannattaa miettiä, miten tuon hahmon mielipiteet asioista selkeästi esille. Viime pelikerralla oli paljon olettamista ja hieman ympäripyöreitä vastauksia, mikä ehkä osaltaan aiheutti hämmentäviä "mennään eri suuntiin, miten toimitaan"-tilanteita. Ei myöskään ole väärin pysäyttää peliä ja kysyä pelaajana mitä toinen tarkoitti, väärinkäsitysten välttämiseksi.

Mutta meillä on ollut kaksi hienoa pelikertaa! Tykkäsin kovasti maiseman vaihdoksesta ja sen tuomista uusista haasteista. Kaupunki tuntuu elävältä kuten Atte totesi ja siellä tuntuu olevan paljon meneillään. Iso yllätys itselleni oli sotatribuunin saapuminen näyttämölle. Olen aina hieman varovainen kun tuodaan selkeitä "vihollisia" hahmojen taustoista peliin mukaan, ne voivat viedä AP:n kaltaista peliä väärään suuntaan (toisenlaisessa pelissä tuo ei olisi ongelma) mutta hienosti Mikko teki "vihollisesta" vähemmän vihollisen. Silti kaveri oli sellaisen, ettei hänen kanssaan kukaan halua toimia (ts. Dorian ja Arhys diggaavat niin paljon, että haluavat työskennellä yhdessä Tneuven kanssa). Myös muiden jengien johtatajat ovat tähän mennessä olleet mainioita tapauksia. Oli myös hauskaa päästä vähän turhautumaan Arhysilla ja tuoda toisenlaista puolta esille, Atte voi kysellä livenä/FB:ssä mitä Dorianin pitäisi tästä loppupelikerran käytöksestä poimia ja huomata.

Kaiken kaikkiaan mukava alku. Saarihiekkalaatikko muuttui kaupunkihiekkalaatikoksi, näihän nää menee. ^^ Helatorstaina lisää!
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 30 Huhti 2016, 11:17

Kiitoksia kommenteista ^^
Eleder ja le book 2 olivat/ovat kumpikin hyvin erilainen ympäristö verrattuna ykköskirjaan, kuten blue summasikin Saarihiekkalaatikosta jonkinasteiseksi sosiaalikaupunkihiekkalaatikoksi. Etenemisen vauhti on sopiva jos ja kun ensi pelikerralla pääsemme kärryille tutkimuskuvioista ja homma lähtee eteenpäin. Toisaalta mielestäni niin kauan kun teillä ei pelaajina ole tylsää, hommahan on ihan ookoo. Jos miettii itse viettäneensä kuukauden vastaavalla saarella kuin Säilä, voi edes hetken kaupungissakin oleilu maistua. Muiden haaksirikkoisten ja faktioiden yhteispeluu on aika ilmeinen ja sieltä se bongattiinkin. Tarjouksia tulee ja toiset ovat toista parempia. Korostan kuitenkin, että valinta on teidän ja voitte vaikuttaa teoillanne siihen miten matka tapahtuu (vaikka kirjassa onkin paljon enemmän "kiskoja" kuin aiemmassa, olen miettinyt asioita niidenkin ulkopuolelle).
Hauska, että sotatribuuni herätti tunteita. Juhanin luoma hahmo, jota olisi vain ollut väärin olla tuomatta mukaan peliin ja tosissaan hakea vähän erilaista lähestymistapaa perinteiseen hahmon arkkiviholliseen :) Saa nähdä, mitä Kilpa Kohti Kuolemaa tuo tullessaan..
Etenemisestä ja johtajista ylipäätään, tosiaan näiden tapaamisten roolipelauksessa kestää mutta koen että niistä myös kuitenkin saadaan paljon, asioita esille pelaajahahmoista ja tietenkin myös keskustelun toisesta osapuolesta ja faktioista.
Mielummin ehkä näin, kun että kirjekyyhky pudottaa vastaavan tarjouksen ilman sen kummempia keskusteluja ^^

Blue_Hill kirjoitti:Mutta pelikerran jälkeen/loppumainingeissa kuitenkin selvisi, että kyllä Tiennäyttäjät olisivat Ametrinelle kelvanneet yhteistyökuviossa. Seuraavaa pelikertaa silmällä pitäen kannattaa miettiä, miten tuon hahmon mielipiteet asioista selkeästi esille. Viime pelikerralla oli paljon olettamista ja hieman ympäripyöreitä vastauksia, mikä ehkä osaltaan aiheutti hämmentäviä "mennään eri suuntiin, miten toimitaan"-tilanteita. Ei myöskään ole väärin pysäyttää peliä ja kysyä pelaajana mitä toinen tarkoitti, väärinkäsitysten välttämiseksi.
!

Tälle suuri komppaus. Jos asia jää pelaajana hämmentämään, on ihan ookoo ottaa peli seis ja selventää. Välillä voisin tietenkin itsekin tehdä näin, mutta pääosin olen tainnut ihan hyvin pysyä kartalla siinä, mitä päissänne liikkuu :)
Olen myös iloinen siitä, että vihdoin alkaa muodostua hahmojenkin välille "me-henkeä" ts. Arhyksen ja Ametrinen hieno keskustelu toissapelikerralla. Sitä on hyvä muistella, ja ammentaa siinä ollutta viisautta. Joka hahmossa on monia puolia, näemme helpoiten ne mitä haluamme nähdä, ja emme niitä mitä emme halua, mutta se tuskin on koko totuus.

Heitin pelikertaehdotusta wassuppiin, tosiaan helatorstaina kävisin saunatalkoilemassa jos voitaisiin ottaa perjantaina pidempi kerta, vai meneekö bluen töiden kannalta huonosti (en muista kumpana päivänä sulla oli hommaa ^^)
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 455
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 05 Touko 2016, 23:49

Rikotaan radiohiljaisuutta täälläkin toukokuun osalta. Diggailin päivän pelikerrasta ja oli myös oiva elämys pyöräillä Kangasalle. Täytyypä ottaa tavaksi.
Tykkään siitä miten hoiditte Vapaan veljeskunnan "kapinan", ja veljeskunnasta itsestään opitte lisää. Saatiin yksi lisäjäsenkin kulkueeseen mukaan ^^ Umargostakin tuli paljon kirjoitettua mielekkäämpi vihollinen ja kuulustelukohtaus oli mielestäni hieno, kiitos siitä.
Sellainen toivomus, että kuten ei pelaajahahmojakaan, niin myöskään NPC:itä (liiaksi) trollata, out of game nimenomaan. Alkoi hieman mennä maku siitä kun veljeskunnan sanonnalle näin tehtiin plus sitten se että Umargon orjuuskertomukselle naureskeltiin. Keskitytään ja pysytään hahmona pelissä kun tilanne sitä vaatii, kyllä "perseilyllekin" oma sijansa on mutta ne yleensä tunnistetaan ihan hyvin yhtenäisesti.
Jos haluatte ajaa eteenpäin tätä out-of-book ideaa Sargavan Klubin (+veljeskunnan) faktiosta, sille järjestyy siunaus ja systeemit. Diggaan siitä että ajattelitte niin pitkälle (pidemmälle kuin kirjan tekijät) ja ensi kerralla saadaan varmasti hyvää lisää sisältöä ja taas askel lähemmäksi matkaa. Ainakin jonkinlainen kuva pitäisi nyt olla muista faktioista ja heidän intresseistään Saventh-Yhiä kohtaan :)
Vanha uhka on palannut kaupunkiin, miten se vaikuttaa matkan jatkoon ? Ja kuka oli Umargon puhuma mysteerimies "Jenniveren" seurassa? Voiko Vapaakapteeni ja Taivalkapteeni tehdä yhteistyötä? Nämä nähdään kenties jo ensikerralla!
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 455
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 06 Touko 2016, 00:05

Miksalvarez kirjoitti:Sellainen toivomus, että kuten ei pelaajahahmojakaan, niin myöskään NPC:itä (liiaksi) trollata, out of game nimenomaan. Alkoi hieman mennä maku siitä kun veljeskunnan sanonnalle näin tehtiin plus sitten se että Umargon orjuuskertomukselle naureskeltiin.


Okei, sen ekan myönnän ja pyydän anteeksi, mutta sillon en naureskellut hänen tarinalleen vaan yhdelle ihan toiselle jutulle, ei ollut siitä kyse laisinkaan.

Kommentoin laajemmin huomenna.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 20 Touko 2016, 23:33

Meillä oli todella hyvä pelikerta viimeksi! Tuntui koko kaupunkiin saapumisen aiheuttama solmu aukeavan, kiitos Dorianin ja Aten hyvän työn tuon yhteistyösopimuksen kanssa. Pelillä on taas selkeä suunta ja tahti, nyt vaan pelaajat jatkaa samalla hyvällä linjalla kuin tähän asti. Myrskyn hakeminen tueksi retkelle oli ihan hauska keikka, erikoinen ukko ja kummalliset tehtävät. Varsinkin kiipeilytehtävä oli melekoista sankarointia "melko" korkealla mutta hyvä, että selvittiin siitäkin. Painimatsi oli myös hauska tapa päästä heimon kunniajäseniksi. ^^ Kovasti ootan mihin tää liikkuu kun päästään sinne suunnanottopaikalle (jonka nimeä en nyt millään muista), jotenkin aika rauhallinen alku vielä (mitä nyt veljeskunnan terroriteot pois lukien, oli muuten hyvää settiä sekin!) mutta ehkä kohta räjähtää taas. Viidakkoa ootan jo kovasti!

Mulla on ongelma ja se on se miten käytän vähäistä omaisuuttani. :P En yhtään tiijä mitä pitäisi hankkia, muutakin kuin taikajuomia joilla pitää kaverit hengissä. Toisaalta rahaa ei ole ihan hirveästi joten taika-aseita/tms ei (onneksi) voi hankkia. Sitten kun ei voi sijoittaa edes taikatikkuihin kun Arhys ei osaa niitä käyttää.. Ihan siistiä, että on tällänen ongelma kun ei voi sijoittaa tylsimpään taikaesineeseen mitä on: wand of cure light wounds. Koitan keksiä jotain, luultavasti kuitenkin päädyn taikajuoma puolelle.

Näillä eteenpäin!
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 21 Touko 2016, 18:54

Viime pelikerta oli kyllä omasta puolestani tämän kirjan parhaimpia. Asioita saatiin eteenpäin, siltoja rakennettiin polttamisen sijaan ja uusia tuttavuuksia tehtiin. Suunnitelmani onneksi toimi ja Dorian Accord saatiin sidottua :D

Tämä Myrsky oli hauska ja odottamaton tapaus, ja ne sen questit oli ihan muikeita. Dorian ehkä oppi siinä hieman myös alueiden tavoista ja kulttuureista mikä on buenoa. Ja henkitrippi oli mahtava reissu, joskin alussa oli ittelle vähän sekavaa mitä tapahtui ja missä. Sopi toisaalta tilanteeseen.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 21 Touko 2016, 23:57

Rosgakori kirjoitti: Ja henkitrippi oli mahtava reissu, joskin alussa oli ittelle vähän sekavaa mitä tapahtui ja missä. Sopi toisaalta tilanteeseen.

Meinasi unohtua! Henkimaailman kohtaaminen oli mainio tapaus, tollasia harvoin peleissä näkee käytettävän mutta ainakin nyt toimi oikein kivasti. Henkieläinten käyttäminen taustoituskysymyksistä oli myös mainio tapa vaikka Dorian meinasi vähän Cthulhu-hirviöksi muuttuakin Aten käsissä. PJ:ltä hyvä veto kuitenkin sallai tämä pelaajan visio. Ametrine ja Arhys taas nappiin kyllä, molemmat eläimet kuvaavat hahmoja mielestäni hyvin (Ametrine, vapaa kuin taivaan lintu ja Arhys taas lojaali kuin koira). Ihan vahingossa pelaajien ajatukset ennen peliä hahmoista ovat välittyneet toimintojen kautta, joten henkimaailman eläimet ei tuntuneet päälle liimatuilta. Hyvähyvä!
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 22 Touko 2016, 22:28

Mukava jos maistuu ^^ Itte diggailin kovasti Aten/Dorianin tekemästä sopimuksesta, se oli hyvä ja kaikki osapuolet reilusti huomioiva. Kirjahan ei tällaisia faktioiden yhdistämishommia pidä mahdollisena mutta en näe sille itse estettä kun syyt ovat hyvät ja neuvottelijat näkevät hieman vaivaa. Toisaalta yksi Vapaa Kapteeni noin faktiona on vielä suhteellisen pieni verrattuna vaikkapa Aspikseen, joten sikälikin voimien yhdistäminen ainakin sieltä suunnalta on myös fiksua. Kohta kilpailu käynnistyy kohti Tazionia.. Faktioista noin muuten ja vähän Bluen viittaamaan loot-puoleenkin; käytetään Faction Guiden Prestige Award systeemiä ja sovitetaan sitä roolipelillisesti järkeväksi :) Eli saatte yhdistelmäfaktionne hyväksi tekemistä tehtävistä/suorituksista Prestige Award pisteitä, joita voitte käyttää joko Tiennäyttäjien tai Shacklesin Merirosvojen tarjoamiin palkintoihin. Toisaalta töhöilyllä pisteitä voi myös menettää.. Tällä hetkellä teillä kaikilla on Total Prestige Award eli kaikkien aikojen tienatut pisteenne, ikään kuin se maine osuus, 1 ja samoin Current Prestige Award eli käytettävissä olevat pisteet 1. Tämän saitte siitä hyvästä että lopetitte Vapaan Veljeskunnan terroriteot/kapinan. CPA kuluu ostoksissa, TPA ei.
Kirjoittelen yleiseen keskusteluun tästä lisää, mutta voitte myös tutkia Paizon Faction Guide kirjaa ja katsoa miten homma toimii :) Myös pisteitä vastaavaa, sopivaa palkintoa tekosistaan jonka faktio voisi antaa voi ehdottaa!

Henkimaailma trippi / N'kecki "Myrsky" oli kohtaus jota odotin kovasti ja siksi toivoinkin että olette kaikki reissulla mukana ^^ Myös ajattelin, että on merkityksellisempää jos omien hahmojenne kautta jo ennen kampanjaa mietitte toteemieläintä, kun että viskaan d10 taulukosta tai päätän itse.. Vaikka Dorian olikin vähän mythoksesta niin homma pysyi ihan silti mielekkäänä, katsotaan palataanko henkieläimiin vielä jatkossakin..

Mukava myös kuulla että loot mietityttää näinkin päin kun Bluella ^^ Suosittelen teitä suunnittelemaan yleisiä utility-asioita, juurikin taikajuomat mutta kenties myös wondrous esineet jne. tulevat tuomaan teille riemua, taistelu tuntuu sujuvan ilman niitä +x lumouksiakin haarniskoissa ja aseissa ;)
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 455
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 03 Kesä 2016, 01:00

Homma etenee, se on oikein hyvä. Päästiin matkaan ja kohdattiin taas taistelua ja tutkimusta, mikä oli todella kivaa. Matka hahmottui aika selkeäksi reitin ollessa hyvin suoraviivainen (A-B-C-perillä!) mutta katsotaan mitä kapuloita tuohon ratastoon heitetään. EPH:ita pyörii nyt paljon läsnä ja se vaatii meiltä pelaajilta muistamista monessa mielessä. Yksi tärkein on ottaa heitä huomioon kun voidaan. Eli ei suotta ooteta, että EPH tulee jutteleen meille vaan mennään me myös jutteleen heille jos on jotain. Ettei tule sitä kuvaa, että nyt he haihtuvat ja nousevat esiin vain kun tarina sitä vaatii (tai sitten eivät). Varsinkin jos siellä on jotain suosikkeja matkassa, taisteluiden ja tutkimuksen takia kun ei ole järkevää pitää mukana kauheaa laumaa sakkia. Myrsky on hullunkurinen tapaus, näin eph-kommenttina. :P

Taisteluihin tosiaan enemmän vihollisia (kun vihollistyyppi sen sallii) ja vauhdikkaampaa pelaamista kaikilta tahoilta. Itse tykkään myös kartalle piirretystä maastosta ja mahdollisuuksista käyttää sitä (ja vihollisia jotka käyttää sitä). Kivi tuossa, tässä aluskasvillisuuden reuna (joka on diffaria), tässä rotku ja vihollinen joka uhkaa viskoa teidät sinne. Myös etäisyyksiä saa kasvattaa meidän ja vihollisten välillä, tässä kamppiksessa taistelut tuntuu alkavat aivan iholta n. 90% ajasta. Tuo seikka suosii meidän melee-ryhmää todella paljon.

Heitä Miksa viestillä jos haluat matkustamisesta jutella, se on haaste mutta voitettavissa. Taas pelaajien luovuutta huudetaan apuun.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 27 Kesä 2016, 17:46

Mainiot kaksi pelikertaa! Omia suosikkijuttujani näiltä kerroilta on taistelu gorillakarhuja vastaan ja sen kylän auttaminen, Arhysin omat kikkailut (jotka ilokseni eivät vie tuhottomasti muiden pelaajien aikaa), saapuminen Kalabutoon ja sopiva määrä hahmojen välistä interaktiota. Taistelut ovat olleet parantumaan päin, mitä enemmän saadaan vaihtelua ja muuttujia mukaan niin aina parempi! Tuo mainitsemani gorillakarhu-taistelu oli huikea juuri sen takia kun se pääsi yllättämään ihan toden teolla. Ai, se on noin iso, nopea ja pelottava! Niitä on kaksi! Ne lyö hiton lujaa! Ollaan pulassa! Aivan parasta. Oon todella yllättynyt Arhysin kyvystä selviytyä taisteluista ja tehoasta, jolla se kaataa vihollisia. En uskonut, että ihan muutamalla featillä saa tässä AP:ssa noin pahaa jälkeä aikaiseksi. Paljon tuollaisia "heikohkoja" vihollisia laumoissa, mikä saa Arhysin näyttämään kovalta luulta.. Mutta kiva saada myös ihmisvihollisia, tämä viimeisimmän pelikerran taistelu ahtaissa tiloissa oli sit mielekäs ihan toisesta syystä ja se oli nuo ahtaat tilat. Oikein hyvä.

Kalabuto näyttää hienolta paikalta ja Chayton ihan hauska sivuhahmo. Ihailen PJ:mme ja Juhkin rohkeutta tuoda peliin seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä teemoja noinkin suorasti, hienosti pelattuja hetkiä edellisellä pelikerralla missä teemat olivat selvimmin näkyvissä. Myöskin pysyi hyvän maun rajoissa eikä mennyt keneltäkään vääränlaiseksi naureskeluksi. Todella hyvä. Odotan kovasti mitä Kalabutolla on tarjottavaksi ja kuinka isoon selviytymistaisteluun joudumme täällä sivistyksen parissa.

Toivottavasti pelaajatovereita ei ärsytä Arhysin kikkailut, satuin löytään hauskan uuden piirteen hahmostani tässä muutaman pelikerran aikana, ehkä oivallus niin hahmolle kuin pelaajalle: oman tehtävänsä onnistumiseksi (palvele, tottele, suojele) pitää olla valmis pelaamaan peliä myöskin varjoissa. Tällaisen hämäräpelin pelaaminen ei ole Arhysille tuttua, tottunut enemmän suorempaan toimintaa, mikä näkyyi esimerkiksi virhearviointina pikkutytön ja hyökkääjien kanssa (Arhys ei uskonut että kukaan haluaisi hyökätä heidän kimppuunsa, enemminkin vain oppia mitä tämä poppoo aikoo Kalabutossa, Antti aavisteli kyllä taistelua). Mulla on kivaa, toivottavasti myös muilla tällaista yrittelyä seuratessa. ^^"

Seuraavaan kertaan!
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 05 Heinä 2016, 12:39

Poistuttuamme Elederistä alkoivat hommat rullaamaan kivasti taas eteenpäin. Tykkäsin oikein paljon siitä kukkotappelijoiden leiristä ja wightien luolasta, joskin se wightien luola tuntui vähän semmoiselta sivunootilta. Joskin sekin parani kun saatiin Pathfinderin versio Owen Gradysta muukaan. Oma suosikkini näistä välietapeista oli itseasiassa se pikkukylä ja niitä piinaavat steroidibaloot. Siinä oli jotain klassista kansanperinteistä ja mytologioista revittyä tunnelmaa ja viholliset itsessään olivat hauskoja. Dorian ei pitänyt ehkä niin paljoa mutta Atte loved that shit.

Kalabuto oli hauska paikka, sääli vaan että kiire hieman pakotti meidät lähtemään sieltä nopeammin kuin ehkä olisin Attena halunnut. Chayton on miellyttävä kääpiö, ja rikkoi vähän taas senkin kansan stereotyyppejä kivasti. Yöhyökkäys oli hyvä ja tunnelmallinen skene myöskin. JA taas Dorian pääsi olemaan johtaja/tasapainottava elementti taktisessa keskustelussa. Pahin pelkoni tätä hahmoa pelaamaan lähtiessä oli se että osaanko itse ajatella tarpeeksi taktisesti ja fiksusti ollakseni paras mahdollinen Dorian.

Mutta sitten oli tämä kyläskene järven rannalla. Okei, Plesiosaurus/Elasmosaurus oli ihan cool vihollinen ja taistelu oli sinänsä hauskaa härväämistä, mutta tämä oli liian samanlainen toisinto edellisestä "autetaan kylää tappamalla hirviö"-skenaariosta. Molemmat myös kuuluvat ikävään vanhaan trendiin Mighty Whitey, mutta tämä toisaalta on vain hahmoista johtuva ikävä tilanne.

Dorianista:

Arhyksen vakoojaverkosto on hauska, ja sen kehittymistä on ollut mielenkiintoista seurata ja odotan mitä GM saa keksittyä siihen lisää. Dorian ei arvoista moista kuitenkaan laisinkaan, sillä siitä tulee hänelle mieleen kaikki salailu, selkäänpuukotus, vakoilu ja vastavakoilu mitä Cheliaxin aatelisto harrastaa yhtenään. Jos Arhys olisi tullut suoraa sanomaan Dorianille että hei, mä voisin alkaa hoitamaan tällaista vakoilubisnestä ja sillä suojata selustamme, se olisi ollut eri asia. Vakoilu sinänsä ei ole hänen aatteitaan vastaan sillä ovela taktikko jne. Mutta se että Arhys piti sen näinkin pitkään salaisuutena teki siitä ongelmallisen Dorianille. Ja nyt kun meidän ympärillä hyppii kaiken maailman salamurhaajia, kurkunleikkaaja-kauppiaita, petollisia valtiovaltoja ja muotoamuuttavia käärmeimmeisiä, on Dorianilla hieman vainoharhainen olo koko hommasta.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 06 Heinä 2016, 11:27

Kiitoksia kommenteista toverit ^^
Mä en ole ollut ihan 100% tyytyväinen siihen, miten olen tän matkustushomman saanut rullaamaan. Encounterit jotka ovat matkustuksen pysäyttäneet ovat toimineet ihan kivasti ja siistiä kuulla että niistä on tykätty ja että ainakin pääosin niissäkin on ollut vaihtelua. Bluen kommentti
"EPH:ita pyörii nyt paljon läsnä ja se vaatii meiltä pelaajilta muistamista monessa mielessä. Yksi tärkein on ottaa heitä huomioon kun voidaan. Eli ei suotta ooteta, että EPH tulee jutteleen meille vaan mennään me myös jutteleen heille jos on jotain. Ettei tule sitä kuvaa, että nyt he haihtuvat ja nousevat esiin vain kun tarina sitä vaatii (tai sitten eivät). Varsinkin jos siellä on jotain suosikkeja matkassa, taisteluiden ja tutkimuksen takia kun ei ole järkevää pitää mukana kauheaa laumaa sakkia. Myrsky on hullunkurinen tapaus, näin eph-kommenttina. :P "
on loistava, EPH:ita on tässä todella paljon ja ne ovat saaneet mukavasti lihaa luiden ympärille, nekin jotka eivät ole alunperin edes olleet tarkoitettu sellaisiksi, mikä on todella siistiä (esim Kibi). Tietenkään ei ole tarpeellista että kaikki käy juttelemaan kaikille, mutta ne keihin tunnesiteitä on muodostunut ja haluatte niitä pitää yllä niin tehkää sen eteen asioita ja etsikää EPH:t aktiivisesti käsiin :) Mäkin yritän "pakottaa" niitä tilanteita, sopivissa määrin toivottavasti.

Kalabutoon saapuminen oli iso saavutus retkueellenne. Kaupunki on tosi siisti paikka koko viidakon ympärikasvaneena meininkinään, natiivit vs kolonialistit jne. vastakkainasetteluineen, vaan tosiaan kilpajuoksu tekee asiasta vähän harmillista ettette enempää voineet viipyä. Toisaalta tuossakin saatiin jo riemukkaita kohtauksia sekä taistelun että ropen merkeissä, siitä propsit teille. Mukava kuulla myös tuo Bluen palaute tuohon seksuaalisuus-teemaan liittyen. Mun mielestä tässä kamppiksessa ihmissuhdepuoli on rullannut kauttaaltaan hienosti ja tämä tietenkin on yksi aspekti siihen liittyen lisää, joka yleensä vaan on tietyllä tapaa tabun kaltainen ja tietysti kuten pitääkin niin hienotunteisesti lähestyttävä. Tässä on kuitenkin pysytty hyvin niissä mitoissa että se on tuonut peliin lisää tuomatta kuitenkaan ylimääräistä "ahdistusta". Onhan se kuitenkin luonnollisimpia asioita mitä ihmisyyteen loppujen lopuksi liittyy, hienoa että sitä pystytään käsittelemään pelipöydässäkin.

Ja tosiaan, tuo Kadonneiden Armeijoiden Järven Aomak kyläkohtauksineen. Mun mielestä todella mahtavaa suunnittelua ja kikkailua teidän osaltanne vaikkakin pientä vastaan haritustakin, ymmärrettävistä syistä oli läsnä. Tämähän sinänsä oli tosiaan samankaltainen tilanne kuin Chemositien kanssa, mutta sen "triggeroiminen" olisi oikeastaan "kuulunut" tulla kun lähdette etsimään aarrekartan aarretta. Kun siihen ei näyttänyt tulevan intoa, ajattelin ettei tätä kohtausta kannata jättää käyttämättä ja heitin aika ilmeisen koukun johon tartuttiinkin. Arhyksen/Bluen suunnitelma oli sitten loistavaa ja mun mielestä tosiaan kokonaisena kohtauksena loppuviimeksi todella onnistunut, taistelu jäi ehkä hiukan miedoksi ihan vain 1v4 tilanteestakin johtuen :)
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 455
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 24 Heinä 2016, 23:31

Taas pari pelikertaa takana ja on kyllä ollut hauskaa. Täytyy sanoa, että viimeisillä pelikerroilla ollaan oltu pelaajina hienosti hereillä ja kaikki on ottanut osaa aktiivisesti tapahtumiin. Se on oikein hyvä, pysyy peli liikkeessä ja mielenkiintoisena. Siihen kiinnittäisin huomiota, että vaikka oma hahmo ei olisikaan juuri sillä hetkellä äänessä tai skenen keskipisteenä niin kuunnellaan ja keskitytään peliin, eikä selata esimerkiksi puhelinta. Itselläni on paha tapa lähteä harhailemaan omassa asunnossani, ainakin alkupelin ajan mutta koitan pysyä pöydässä ja olla läsnä. Kuitenkin osa pelikerran kokonaisuutta on myös se mitä tapahtuu oman hahmon ulkopuolella, se on jotain mitä pelaaja voi käyttää pelin eteenpäin viemiseen vaikkei hahmo ehkä olekkaan ihan kartalla.

Saatiin ensimmäinen kuollut hahmo! Melkoista menoa ja lähellä oli ettei mennyt kaksi samalla kertaa. Vaikea tappelu ehdottomasti vaikka ihan "voitettavissa" mutta jotenkin olin itse ja hahmona hieman pihalla mitä tapahtuu, varsinkin sen apinan kanssa (aattelin sen saaneen nuolesta/olevan loukkaantunut ja siksi riehuvan ja Arhysin sydämessä on aina tilaa rikkinäisille apinoille). Sitten kun tilanne paljastui ja vastassa olikin ehkä yksi vaikeimmista tämän tason vihollisista niin se olikin sitten jo menoa. Mikko pelasi tilanteen hienosti ja liskomiesten leiristä herääminen oli oikein toimiva kohtaus. Yllättävän joviaaleja veikkoja. Dorian saatiin takaisin ja haistelen tässä piilotetun juonen poikasen, tykkään kovasti.

Haudanryöstäjän kanssa oli melko levotonta mutta sentään kaikki olivat levottomia enkä vain minä. Kaverin kärsivällisyys oli ihailtavaa, yleensä nekromantikoilla tuppaa olemaan melko lyhyt pinna (johtuneeko normaalisti kovin hiljaisesta seurasta) mutta tämä jaksoi hyvin kuunnella meitä ja käydä kauppaa. Kohtauksesta teki mielenkiintoisen erityisesti keskustelu punasirkkojen kohtalosta, en itse ollut ainakaan edes miettinyt mitä tapahtuisi jos saisimme sirkat kiinni jossain kohtaa jäljitysreissua. Jos ei muuta niin seuraavalla kertaa voimme joutua puolustamaan itseämme mokomilta, kiitos tämän nekromantikon.

All in all, edellinen pelikerta oli mainio. Järvikylissä kohkaaminen oli kanssa hauskaa vesihirmun vieraana. Ainoa asia mistä en itse hirveästi tykännyt oli tämä Mzalin lähettiläs/lapsikuninkaan avatar ja sen kanssa tehty sopimus. En ymmärrä (pelaajana) miksi aina pitää valita helppo tie ulos, itse olisin hahmona ollut valmis taistelemaan tieni halki viidakon. En tiijä oliko kaveri kirjoitettu stooriin vai PJ:n omaa lisäystä (sisällisota kun on aika vahvasti ollut esillä ja hieman uskoisin korostuksen johtuvan sotatribuunin roolista liittyen Ametrineen) mutta itse olisin mieluummin (taas pelaajana) katsonut sen kortin, että ei tehdä mitään diiliä ja otetaan sen takia riskejä. Jokaisessa AP:ssa kun tuppaa olemaan näitä "deal with the devil"-hetkiä ja en tykkää niistä yhtään. :P Mutta tää on tällanen mun hlökohtainen vamma, tykkään kuitenkin siitä mitä se on peliimme tuonut, hyviä keskusteluja ja MAINION kohtauksen Cassatan kanssa kun kapteeni vetäisi palkokasvin kunnolla nenäänsä. Tykkäsin 100%. 5/5. (Osittain tuossa diilissä hämmentää se, että tuon sopimuksen ratkeaminen tuskin kuuluu tän kampanjan sisällä tapahtuviin asioihin vaan se on enemmän "kamppiksen jälkeen"-tapahtuma. Niiden ongelma on se, että emme näe pelissä seuraamuksia eli esimerkiksi tuo soppari ei "oikeasti" rajoita meitä tän kamppiksen aikana yhtään. Miksa, sun kuuluu nyt tietty todistaa tää mun ajatus vääräksi, vinkvink.)

Ensi kerralla Tazionissa, mikä on todella hyvä juttu, ohan tätä osaa tarinasta tässä muutama tovi jo pelattu.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Miksalvarez » 25 Heinä 2016, 00:17

Blue_Hill kirjoitti:Siihen kiinnittäisin huomiota, että vaikka oma hahmo ei olisikaan juuri sillä hetkellä äänessä tai skenen keskipisteenä niin kuunnellaan ja keskitytään peliin, eikä selata esimerkiksi puhelinta.

Sen verran hyvä huomio heti alkuun että toistettakoon. Oon samaa mieltä että hyvin on koko jengi skarpannut mutta välillä luurin näpräystä näkyy sen verran että ei ole kyseessä säännön hakeminen tmv. Ymmärrän tietysti että joskus on tiukkaa bisnesasiaa tai muuta mutta sitten vaan reilusti sanomaan että peli hetkeksi seis niin kaikki pääsee taas keskittymään eteenpäin ^^

Heh, enpä arvannut varjodemonin olevan noin tiukka vastus, puolustukseksenne sanottakoon ettei se(kään) ihan Bestiaryn Vaniljanmakuinen ollut. Ajattelin lyödä ihan kunnolla tahtia ajatellen että voitatte sen otuksen kyllä keinoilla mitä teillä on, mutta sitten alkoikin hiljalleen torttu olla housussa ja lopputulos onkin tiedossa. Ametrinen pakokohtaus oli mielestäni hieno ja hahmoon sopiva, ehkä hahmo kertoo tuntemuksistaan ja näkemästään jossain kohtaa enemmänkin. (Toivottavasti ei tuntunut GM BS:ltä)
Liskojen leiri olikin sitten aika äkkiseltään temmattu ratkaisu, tosin olin kypsytellyt sitä paikkana mielessäni kun lähditte jäljittämään kavereita ^^ GM jutun hienouksia, joskus pääsee käyttämään puolisuunnitelmiaan aivan uudessa muodossa. Jälleen, toivottavasti oli enemmän mantelin kuin muun makuinen ratkaisu.

Pelastusretki, kuolema, Arhyksen pohdinta, herääminen ja muu itsessään jne. olivat jälleen hienoa settiä ja oli mukava päästä hetkellisesti yhdistämään taas "Saaren Selviytyjiä" jotka tällä kertaa näyttivät uskollisuuttaan teillepäin. Mitä tuonpuoleisessa tapahtui jääkin sitten tulevaisuuden nähtäväksi mutta ainakin retkikunta päässee eteenpäin.

Jigeke olikin sitten illan viimeinen konsertto ja vaikka ihan "Synkkä Necromancer" ei nyt nappiin mennytkään niin kohtauksena rikas ja viihdyttävä, kun pöydällä on hauskaa kokonaisuudessaan joka puolella niin ei voi olla harmissaan vaikkei kaikki mene aivan niinkun on suunnitellut :D Taas kohtauksia, joka ponnahtaa kirjan sivuilta aivan eri sfääreihin kun on kuvitellut. Tykkään tosin siitä, miten monta tilannetta olette jo tähän asti ratkoneet ilman Combatia (vaikka kirjoitettuna olisi forcattu toiseen suuntaan). Tämä tietysti näkyy myös saadun lootin määrässä, mutta köyhä seikkailija on usein myös kiitollinen ja siihenkin on kyllä helpotusta tulossa ajan mittaan. Toivottavasti tähän on osittain ainakin auttanut (tasapainottanut) ylimääräiset peliteknilliset "Torstaiboonit" monessakin muodossa.

Jälkimmäisen Bluen kommenttiin sanottakoon, että koko Sisällissota jätetään aikalailla kokonaan ulos kirjoitetusta AP:sta. Tässä on monesta osaa tullut osin teidän ja osin meikäläisen toimesta vaan siihen niin hyvin sopivia lisäyksiä että sitä teemaa ei vaan voinut jättää ohittamatta, tämä määränpää mittaavuudessaan kuitenkin koettelee alueen voimasuhteita ja te vaikutatte siihen kuka mitäkin saa. "Deal with the devil" - tilanteet tosiaan tuntuvat olevan toistuvakin teema kun paho(laisten)jen vaikuttajien kanssa toimitaan, mutta korostan sitä että teillä on noissa tilanteissa aivan täysi valta tehdä mitä haluatte ja peli sopeutuu sen mukaan. Voi olla että diilin hylkäämiselläkin olisi ollut hintansa, mutta matka ei olisi varmaankaan tyssännyt siihen. Ja tuohon sopimuksen ratkeamiseen, älä huoli, se ei unohdu ja tämä kamppis jo matkustusaspektin vuoksi ei tule ratkeamaan aivan pienessä hetkessä joten saatte elää seuraamustenne kanssa ;)

Tazionia on odotettu, onhan sen sanottu olevan ainoa hyvä asia tätä kirjaa. Toivottavasti siitä voidaan olla eri mieltä, mutta siltä osin samaa että Tazion pysyy positiivisena asiana. Jhippoja on vielä viidakossa, koittakaa pärjätä!
"Et sinä tule, viimein sen hyväksyn
mut kuinka yksin yöstäni selviydyn?
Et sinä tule, olkoon se päätös sun
on silti rikki, maailma tänään mun,,,"
san. Upi L.
säv. Pablo de R.
Avatar
Miksalvarez
Setlementti I
 
Viestit: 455
Liittynyt: 27 Elo 2011, 15:55
Paikkakunta: Tanpere

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 25 Heinä 2016, 00:41

Miksalvarez kirjoitti:"Deal with the devil" - tilanteet tosiaan tuntuvat olevan toistuvakin teema kun paho(laisten)jen vaikuttajien kanssa toimitaan, mutta korostan sitä että teillä on noissa tilanteissa aivan täysi valta tehdä mitä haluatte ja peli sopeutuu sen mukaan. Voi olla että diilin hylkäämiselläkin olisi ollut hintansa, mutta matka ei olisi varmaankaan tyssännyt siihen.

Ja tämä on se pointti, jota vähän niin kuin hain! Koska melkein jokaisessa AP:ssa on jotain tämän tyylistä niin äkkiä paljon AP:ita pelanneiden päässä homma kääntyy niin, että "tämä on pakko tehdä, että juoni menee eteenpäin". Myönnän itsekin pelaajana tekevän valintoja välillä siltä pohjalta miten pelaajana kuvittelen tarinan vaativan meidän tekevän valintoja (enemmän jossain muissa kamppiksissa kuin tässä) mutta nimenomaan tätä haluaisin korostaa. Tuollaiset diilit eivät ole pakollisia hyväksyä (pelaajana) vain sen takia, että se tekee hahmojen elämästä helppoa, ja vaikka tarina olettaisikin, että diili tehdään niin tässä pelinjohtaja joukossa on kuitenkin sen verran taitoa aina, että jotenkin päästään eteenpäin vaikkei sellaista hyväksyttäisi.

Eli seuraavalla kertaa vain rohkeasti nostamaan keskaria ylös tuollaisille tarjouksille, me mennään läpi harmaan kiven ilman helpotuksia. Tässä tietty eri asia pelaajien ja hahmojen välinen suhtautuminen tuollaisiin sopimuksiin, nää on pitkälti Antin pohdintoja ja vaikka Arhys ei tuosta Ametrinen ratkaisusta tykännyt, on helppo matka tietty helppo matka. Pelaajana olisin toivinut toisenlaista draaman kaarta mutta näillä hahmojen ratkaisuilla mennään ja kuten sanoin, tästä on saatu maukkaita kohtauksia vaikkei matkanteko ehkä olekkaan nyt ihan niin jännää kun lapsikuninkaan armeija ei ole meidän perässä. ;)
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 04 Elo 2016, 13:34

Elämme rankkoja aikoja ystävät hyvät.

Kaikkea riittää epäkuolleista varjodemoneihin. Olin jo aika varma että nyt sitä mennään ja uutta hahmoa kiertoon kun kerta taistelua ei voitettu virallisesti. Mutta tämäkin meni ihan hyvin... ainakin tietyssä mielessä. Resurrektiostani tullaan puhumaan vielä jonkin aikaa, ja sen taustoitukset ovat aika mielenkiintoiset ja niitä on pelin ulkopuolelle jo sutvittu tiivaaseen tahtiin. Mikon kanssa puhuttiin että voidaan ihan porukalla puhua yhdestä tietystä aspektista mutta ei siitä sen enempää.

Odotan kyllä jo Tazionia, onhan tätä matkaa nyt tehty jo aika kauan ja välietappikin on vielä kaukana.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Rosgakori » 20 Elo 2016, 17:59

FINALY. THERE.

Viime pelikerta oli kyllä hauska, monellakin tapaa. Encounterit toimi, tappelut oli haastavia ja temaattisesti hauskoja. Loppuillasta alkoi homman tasoa laskea ja oma väsymykseni/ailahteleva terveyteni/niiden katala yhdistelmä oli osasyyllinen tähän. Pahoittelen sitä siis. Nyt ne ovat käytännössä mahdottomia, mutta päiväpelit on aina bonusta jaksamisen suhteen. Mutta hyvät asiat oli tosi hyviä viime pelikerralla. Encounter elokoitten kanssa oli turha kuin mikä teknisesti mutta tunnelma ja tappelu itsessään oli hauska ja tuo taikaesine mikä saatiin tulee varmasti olemaan näppärä.

Mutta isoin hatunnosto tulee peejiille tuosta henkitanssijoiden talosta. Loistava pokka, eikä mitään turhia vinkkejä kellekkään siitä mitä oikeasti tapahtui. Kun nakki sitten ns. napsahti niin oli hauska fiilis koko hommasta kun hahmoja (tiettyjä enemmän kuin toisia) vietiin kuin pässiä narusta. Ja Dorian sai loistaa taistelussa mikä on aina bonusta.

Tazion olikin sitten paljon isompi paikka kun luulin. Voisi melkein harkita päivän valettua palaamista kunnon tutkimuksiin, mutta kun se pirun käärmeämmä ehti sinne ensiksi.
Kuva
Avatar
Rosgakori
Atte the Gathering
 
Viestit: 557
Liittynyt: 27 Elo 2011, 01:32
Paikkakunta: Suomen Turku

Re: Käärmeen Kallo: Kommentit [Spolereita]

ViestiKirjoittaja Blue_Hill » 23 Elo 2016, 14:41

Melkoinen pelikerta viimeksi. Monenlaista koettiin ja nähtiin, aina henkitanssijoista lähes kuolleeseen Arhykseen (hups). Mielestäni oli hyvä, että loppumatkaa vähän nopeutettiin, että päästiin uusille tapahtumapaikoille. Sääli vain, että kun päästiin lähelle uutta ja hienoa paikkaa, pelin taso laski huomattavasti turhautumisten ja äyskimisen johdosta. Tähän otan kantaa vähän alempana. Itse odotan kovasti Tazionin salaisuuksia ja sitä, ketkä kaikki "kilpailijat" ovat jo paikalla ja millainen mylly tästä vielä saadaan. Mielenkiinnolla odotan, mun mielestä on hyvä että Tazion on tuollainen keskikokoinen paikka, antaa enemmän mahdollisuuksia toimia kuin vain taistella/kohdata vihollista kun voidaan vähän hiippailla.

Rosgakori kirjoitti:Loppuillasta alkoi homman tasoa laskea ja oma väsymykseni/ailahteleva terveyteni/niiden katala yhdistelmä oli osasyyllinen tähän.

Varmasti näin mutta varmasti myös jotain muuta, jotain mikä koskettaa kaikki, jotka pelipöydässä istuu (ei siis vain Attea vaikka häntä lainaankin).

Ajatukseni on, että me ei tällä hetkellä pelata parhaalla mahdollisella tavalla. Paras mahdollinen tapa tässä kohtaa viittaa totta kai roolipelaamisen ylimpään ohjeeseen: kaikilla pöydässä pitää olla hauskaa. Aivan sama miten hyvin kukin pelaa tai miten vie peliä eteenpäin, luo uusia juonia tai ratkoo pulmia mutta jos tuota ohjetta ei seurata, peliä ei pelata parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä osassa kampanjaa on ollut paljon turhautumisia, hahmojen/pelaajien välisiä erimielisyyksiä. Tässä ei muuten olisi mitään vikaa mutta väittäisin ettei kaikilla ole ollut hauskaa. Tässä on kysymys paljolti pelityyleistä ja siitä mitä halutaan peliltä. Kaikilla on vähän erilaiset odotukset peliltä ja kaikki tuottaa sinne erilaista sisältöä. Tämä olisi hyvä juttu mutta kun tuotettu sisältö on kovin erilaista ja ei kohtaa missään kohtaa: AtteDorian tuo peliin tutkimusmatkalijoiden ajan tematiikkaa; mun mielikuva on Hernan Cortes marssimassa viemään asteekien kultaa. JuhaniAmetrine taas tuo peliin mystisten matkan elementtejä, jossa matkan aikana tavoitteena on oppia enemmän itsestään ja saada hengellisiä asioita kuin saavuttaa mitään sen konkreettisempaa. Omasta panoksestani en osaa puolueettomasti sanoa mitään, kuvittelen tasapainolevani noiden välillä, tuoden mukani ehkä sellaisen sankaritarinan elementtejä; vaikeuksien kautta voittoon. Kaikkien näiden meidän ajatusten ja tuottamien asioiden päällä on vielä MikkoPJ:n tuoma valmis tarina, elämys ja kokemus, jonka nimi on Käärmeen Kallo.

Näiden kaikkien yhdistäminene ei mielestäni onnistu. Esimerkiksi Ametrine ja Dorian ovat hahmoina kovin erilaisia luonteiltaan ja tavoitteiltaan. Tämä ei ole ongelma, niin kauan kun muistetaan tuo ylin ohje: kaikilla pitää olla hauskaa. Vaikka pelaisit hahmoasi "oikein" ja toimisit niin kuin hahmon "kuuluu luonteensa mukaan toimia" niin jos tuo ylin ohje ei täyty, pelaat (mielestäni) peliä väärin. Roolipelin tavoitteena on aina mielestäni tarkoitus pitää hauskaa ja tuollainen koko porukan turhautuminen, mikä viime kerralla tapahtui ei siihen kuulu. Voit olla turhautunut itseesi, hahmoosi tai vaikka nopan heittoihin mutta itselleni jäi tuosta turhautumishetkestä paha maku suuhun. Kyse ei ollut mistään noista kolmesta vaan se tuntui enemmän pelaajien väliseltä erimielisyydeltä ja turhautumiseltä toinen toiseemme. Myönnän itse ainakin tunteneeni näin kahta muuta pelaajaa kohtaan pöydässä.

Seuraaville kerroille voidaan korjata asioita: vähemmän salaisuuksia pelaajien ja hahmojen välillä. Huomioidaan toinen pelaaja ja hänen hahmonsa osana tarinaa. Pyritään pelaamaan niin, että kaikilla pelaajilla ja hahmoilla on mahdollisuus osallistua ja pysyä mukana tarinan tapahtumissa. Ei tuijoteta vain "mitä mun hahmo tilanteessa tekisi" vaan myös asioita joita tarina vaatii tapahtuvaksi (esim. tarina olettaa meidän olevan ryhmä, toimitaan niin että se pysyy mahdollisena). Huomioidaan toisten pelaajienja hahmojen erilainen tapa lähestyä pelin sisäistä fiktiota ja kunnioitetaan sitä, ei tarkoituksella mollata tai toimita sitä vastaan. Ei hakeuduta sellaiseen konfliktiin toisen pelaajan hahmon kanssa, mikä ei rakenna peliä. Näin siis mun mielestä. Toinen tärkeä näkökulma on totta kai puhua näistä ääneen pelikerran aikana/jälkeen rakentavasti ("hei Antti, mun keskittymistä ja peli-intoa haittaa se kun puhut koko ajan päälle"). Ollaan kuitenkin sen verran kauan pelatut yhdessä, että rakentavasti annettua palautetta pitää kestää ja voida ottaa vastaan.

Mitä muut aattelee? Miltä tällaiset korjausliikkeet kuulostaa? Kovasti seuraavaa pelikertaa odotan mutta täytyy ottaa asiat puheeksi, koska olen nyt ollut yhdessä PF-kamppiksessa joka jäi kesken koska odotukset/pelitavat/kommunikaatio eivät toimineet ja äsken taas Isiemme Maa-kamppis päättyi aikataulutusongelmien vuoksi. Nostan nämä pohdinnat esille, ettei tän kamppiksen kanssa käy samalla tavalla JA että kaikilla on kivaa pelatessa (asia joka nimenomaan vaikuttaa intoon sopia pelikertoja, ottaa osaan peliin jne).

Huomiseen.
In War, Victory.
In Peace, Vigilance.
In Death, Sacrifice.

If the only thing that is good about the game is its license, it's a bad game.
Avatar
Blue_Hill
Hand of the King
 
Viestit: 1031
Liittynyt: 26 Elo 2011, 23:52
Paikkakunta: Kangasala

EdellinenSeuraava

Paluu Roolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron