Nonniin, yksi lehti solun seikkailuista kääntyi kun pääsimme omiemme ampumiksi.
Pelikerta lähti omalta osaltani hieman tahmeasti käyntiin lievän väsymyksen vuoksi mutta
hieman toiminta tehostui loppua kohti. Itseäni ei pelaajana yllättänyt se, että ensimmäinen
tytär epäili oikeaa muotoamme ja yhden wish-loitsun kuluttaminen sai hyvälle tuulelle

Yllättävän armollinen arkkivelho ja hyvä tuuri kävi, että meistä oli hyötyä. Vähän oltiin
kyllä jännän äärellä kun menetettiin valepuku. Sanomattakin selvää, että hän olisi pyyhkinyt
meillä lattioita (ainakin ilman ylenmääräistä krittailua) mikäli olisi epäillyt meidän hyödyllisyyttä.
Satuinpa tarkistamaan, että devourerin luomiseksi piti olla CL20

Noh, metapelit sikseen. Hyökkäys paheiden Myrkkysuudelmaan oli osoitus solumme tehokkuudesta
ja siitä, miksi olemme tähänkin asti selvinneet. Slow ja Devianin Munchkin-critti tekivät sen
päällikön kanssa elämisestä aika paljon helpompaa, hieno suunnitelma saada se hengiltä sneak
attackeilla meni harmi kyllä pieleen. Minotauri-muodolla oli juurikin toivottu vaikutus viholliseen,
olen tyytyväinen loitsun ensi-iltaan.
Orvalin hairahtaminen pahoille teille oli hankala takaisku mutta pakkoraossa homma hoidettiin
kotiin. Nyt pitää saada kaveri katkolle mikäli meidän rankkuriystävämme eivät ota häntä hengiltä.
Gah´nenin mielestä speedeissä ratsastelu hengenvaarallisissa luolissa oli siinä määrin riskialtista,
että asian ei voi antaa olla. Vähän niinkuin huumepäissään ajelemaan motaria väärään suuntaan

Pako luolia pitkin oli muuten jännä, Gah´nenin uteliaisuus voitti sisäsyntyiset epäilykset nekromantiaa
kohtaan ja saimme käteviä luurankoja, joista olikin sitten parin kierroksen speed bumpiksi noutajaa
vastaan. Viimeinen taistelu oli harmillinen viivästys ja vaikutti jo melko pahalta kun toinen poika
liittyi siihen, oli aika hankala osuttava meinaan. Onneksi homma lopulta hoidettiin ja Valier sai
antaa pari tehokasta killing blowia. Onneksi Orvalissa on sen verran Indiana Jonesia, että sai pelastettua
itsensä vaikka aineissa olikin

Seikkailut maanalisessa saivat arvoisensa päätöksen, itse tykkäsin pelikerrasta ylipäätään
If its not broken, youre not innovating.
-Old asuran saying